Moderni keittämö mahdollistaa laajemman valikoiman erikoisoluita, tehostaa tuotantoa ja vähentää energiankulutusta.

Olvin 20 miljoonan euron investointi Iisalmen oluttehtaalle on valmistunut. Moderni keittämö mahdollistaa tuotantokapasiteetin nostamisen viidenneksellä.

Uuden keittämön oluita on jo toimitettu kauppojen hyllyille. Vanha keittämö oli vuodelta 1989 ja elinkaarensa päässä.

Olvin tuotanto- ja toimitusketjujohtaja Tomi Vuorinen kertoo, että investointi parantaa erityisesti toimitusvarmuutta kysynnän ja sesonkien vaihdellessa.

– Kesäkuukausina kysyntä voi vaihdella nopeasti esimerkiksi pitkien hellejaksojen aikana, Vuorinen täsmentää.

Mahdollistaa laajemman valikoiman

Panimomestari Silja Hylkiselle uuden keittämön käyttöönotto on uran kohokohta. Keittämöillä on 30–40 vuoden mittainen elinikä, joten niitä uusitaan harvoin.

– Tämä on ensimmäinen ja mahdollisesti viimeinen keittämö, mitä minä pääsin tekemään, Hylkinen sanoo.

  • Olvin 20 miljoonan euron investointi Iisalmen tehtaaseen on valmis. Uusi keittämö nostaa tuotantoa viidenneksellä.
  • Investointi parantaa yhtiön toimitusvarmuutta, kun kysyntä vaihtelee.
  • Uusi tekniikka mahdollistaa myös perinteisten oluttyylien valmistuksen.
  • Lisäksi laitteisto vähentää energiankulutusta viidenneksellä.

Hylkiselle uuden keittämön merkittävin uudistus on kaksi mäskäyskattilaa, jotka mahdollistavat niin sanotun keittomäskäyksen. Tämä perinteinen valmistusmenetelmä ei ollut vanhalla keittämöllä teknisesti mahdollista.

Uuden keittämön tiloja Olvin tehtaalla.

Avaa kuvien katselu

Mäskäyksessä mallas rouhitaan ja sekoitetaan kuumaan veteen. Sen seurauksena tärkkelys muuttuu sokereiksi. Kuva: Sami Takkinen / Yle

– Keittomäskäys tarkoittaa sitä, että pieni osa keitosta otetaan toiseen kattilaan, kuumennetaan kiehuvaksi ja palautetaan takaisin toiseen mäskäyskattilaan, kunnes keitos on ulosmäskäyslämpötilassa, Hylkinen sanoo.

Menetelmä ei varsinaisesti tehosta tuotantoa, mutta se avaa mahdollisuuksia perinteisten, kuten monien saksalaisten oluttyylien valmistamiseen. Hylkisen mukaan vanhat panimomestarit vannovat tämän menetelmän nimiin.

– Väitetään, että ne oluet olisivat hieman pehmeämmän makuisempia. Kun välillä keitetään, niin mäskäyksessä muodostuu erilaisia aromikomponentteja.

Panimomestari Silja Hylkinen uudessa keittämössä.

Avaa kuvien katselu

Silja Hylkiselle panimomestarin työn viehätys piilee uusien asioiden kokeilemisessa ja rajojen venyttämisessä. Kuva: Sami Takkinen / YleTuotanto automatisoituu

Tuotanto- ja toimitusketjujohtaja Tomi Vuorisen mukaan keittämöjen tekniikka on kehittynyt merkittävästi. Uusi teknologia hyödyntää raaka-aineita aiempaa tehokkaammin ja vähentää energiankulutusta 20 prosenttia vanhaan keittämöön verrattuna.

Tomi Vuorinen uuden keittämön edustalla.

Avaa kuvien katselu

Tuotanto- ja toimitusketjujohtaja Tomi Vuorinen muutti perheineen Iisalmeen kolme vuotta sitten. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Lisäksi automaatio mahdollistaa reaaliaikaisen prosessin seurannan, tarkemman mittaamisen ja nopeamman reagoinnin. Keittämö ei vaadi paikalla olevaa valvojaa

– Aikaisemmin valvomosta oli suora näkymä prosessiin. Nyt valvotaan pitkälti tietokoneen ruudulta ja kontrolloidaan prosessia sieltä, Vuorinen sanoo.

Vanha keittämö puretaan vaiheittain. Osa tekniikasta otetaan hyötykäyttöön, osa kierrätetään ja osa käytetään varaosina.