- Sosiaali- ja terveysministeriö pohtii kansan- ja takuueläkkeen yhdistämistä. Tavoitteena on selkeyttää vähimmäisturvaa.
- Samalla maahanmuuttajien eläkkeen saamisen asumisaikavaatimuksia kiristettäisiin.
- Täysi eläke vaatisi jatkossa vuosikymmenten asumisen Suomessa nykyisen kolmen vuoden sijaan.
- Muutos voi laskea maahanmuuttajien eläkkeitä ja siirtää heidät toimeentulotuen varaan.
Kelan maksama lähes 90-vuotias kansaneläke ja sitä yleensä täydentävä 15-vuotias takuueläke saattavat nykymuotoisena pian kadota.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on pohdiskeltu, tarvitaanko Suomessa enää kahta vähimmäisturvaa tarjoavaa järjestelmää, kun kansaneläkkeiden maksaminen ulkomaillekin on jo loppunut.
– Näkisin, että takuueläkkeen ja kansaneläkkeen yhdistäminen olisi perusteltu kehityssuunta. Se selkeyttäisi mallia ja vähentäisi byrokratiaa. En näe näille erillisille järjestelmille enää tarvetta, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Suomen eläkejärjestelmä perustuu nyt kolmeen eri eläkkeeseen: työ-, takuu- ja kansaneläkkeeseen.
Vastuuministeri lupaa kansaneläkkeen- ja takuueläkkeen mahdollisen yhdistämisen olevan saajille kivutonta.
– Ministeriössä on arvioitu asiaa alustavasti, ja meillä on valmius aloittaa tästä valmistelu. Työ pitää tehdä kaikki vaikutukset arvioiden, jotta muutos ei aiheuta kenellekään epävarmuutta tulevaisuuden turvasta.
Maahanmuuttajien kohdalla voi tosin käydä toisin.
– Samassa yhteydessä voitaisiin myös yhtenäistää asumisaikavaatimukset, Grahn-Laasonen jatkaa.
Suomessa täyden kansaneläkkeen, joka on yksinasuvalla nyt 787 euroa kuukaudessa, saa vasta noin 40 vuoden maassa asumisen jälkeen – täyden takuueläkkeen eli 990 euron saamiseen riittää puolestaan kolmen vuoden asuminen Suomessa.
– Takuueläke luotiin aikana, jolloin maahanmuutto oli huomattavasti vähäisempää. Pitäisin perusteltuna, että näissä rinnakkaisissa eläkejärjestelmissä olisi yhtenäiset ehdot, Grahn-Laasonen perustelee.
Jos kansaneläke- ja takuueläke yhdistettäisiin ja maahanmuuttajien asumisaikavaatimus täyden eläkkeen saamiseksi sidottaisiin kymmenien vuosien asumisaikaan Suomessa, monen maahanmuuttajan kohdalla se voisi tarkoittaa eläketulojen putoamista – ja joutumista toimeentulotuen hakijoiden joukkoon.
– Suomessa kukaan ei jää ilman viimesijaista turvaa, joka toimeenpannaan toimeentulotuen kautta, Grahn-Laasonen sanoo.
- Lakisääteinen eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä Suomessa asumiseen perustuvasta kansaneläkkeestä ja perustoimeentulon turvaavasta takuueläkkeestä.
- Työeläkkeitä maksavat työeläkelaitokset, kun taas kansan- ja takuueläkkeitä maksaa Kela.
- Työeläke ja kansaneläke sovitetaan yhteen siten, että jokainen työeläke-euro pienentää maksettavaa kansaneläkettä 50 sentillä.
- Kansaneläkettä maksetaan työeläkkeen päälle tietyllä kertoimella, jos työeläke on yksinasuvalla alle 1 625 euroa ja puolison kanssa asuvalla alle 1 456 €/kk.
- Yksinasuvan henkilön kansaneläkkeen täysi määrä on tänä vuonna 787,07 euroa kuukaudessa ja avo- tai avioliitossa asuvan 702,69 euroa kuukaudessa.
- Täysimääräinen takuueläke on tänä vuonna 990,90 euroa kuukaudessa niin yksin kuin puolison kanssa asuvalle.
- Maahanmuuttajilla oikeus kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen.
Lähde: Eläketurvakeskuksen Kokonaiseläke 2026 raportti
Uudistus ei säästäisi välttämättä yhtään veroeuroja
Maahanmuuttaja voisi siis joutua vaativaan hakemusrumbaan. Valtio puolestaan säästäisi tukitasossa, mutta kulut kasvaisivat byrokratian takia.
Näin siksi, että eläkepäätös tehdään kerralla jopa kymmeniksi vuosiksi, mutta toimeentulotuessa yleensä kuukausittain. Etuuskäsittelijä tarkistaa samalla kaikki kotitalouden tulot, menot, varallisuuden ja käyttää myös yksilökohtaista harkintaa.
– Toimeentulotuen taso on takuu- ja kansaneläkkeen tasoa alhaisempi, joten etuusmenoja säästyisi. Sen sijaan byrokratiakustannus olisi paljon kalliimpi, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston osastopäällikkö Liisa Siika-aho.
Kansan- ja takuueläkkeen mahdollisessa yhdistämisessä pitää myös päättää mitä tehdä jo maksussa oleville eläkkeille.
– Ehtojen tai tason muuttaminen voi olla vaikeaa ihmisille, joilla ei enää pitkään eläkkeellä oltuaan ole realistisia mahdollisuuksia muuttaa tilannettaan, Siika-aho pohtii.
Vähimmäisturvan saajista suurin osa kantasuomalaisia
Maahanmuuttajien osuus takuueläkkeen saajien määrässä ja myös maksuosuudessa ovat viime vuosina kasvaneet.
– Heidän määränsä yhteiskunnassa on kasvanut, joten heitä eläköityy enemmän. Jos työura ja aktiivityöaika jää vajaaksi, niin takuueläke on viimeisenä palikkana torjumassa eläkeläisköyhyyttä. Monet myös työllistyvät melko matalapalkkaisille aloille, joten eläkekertymä on voinut jäädä vähäiseksi, Siika-aho sanoo.
Takuueläkkeen saajissa on kaiken kaikkiaan myös esimerkiksi nuoresta asti työelämään kykenemättömiä sairaita tai vammautuneita henkilöitä.
Myös rikkonainen työura esimerkiksi työkyvyttömyyden tai työttömyyden takia voi johtaa niin pieneen työeläkkeeseen, että takuueläkettä on tarvittu lisäturvaksi.
Uudistus voi nytkähtää eteenpäin vielä tänä keväänä
Uudistuksen tarvetta perustellaan yhtenäisten käytäntöjen lisäksi reiluudella.
Grahn-Laasosen mukaan on ongelmallista, että matalapalkkainen pitkä työura ei näy merkittävänä hyötynä työeläkkeessä, jos sitä vertaa henkilöön, jolla ei ole työhistoriaa Suomessa.
– Myös tästä syystä on tärkeää keskustella järjestelmän oikeutuksesta ja siitä, että ihmiset kokevat sen hyväksyttävänä, kokoomusministeri Grahn-Laasonen sanoo.
Myös sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) piti Ylen Ykkösaamussa ongelmallisena etenkin maahanmuuttajien saamaa eläketasoa.
Ylen Ykkösaamussa 14.3.2026 vieraillut sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) kannattaa maahanmuuttajien takuueläkkeen ehtojen muuttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puolestaan aikoo Helsingin Sanomien mukaan tuoda takuu- ja kansaneläkkeen yhdistämisasian huhtikuun kehysriiheen.
Keskustelun käynnisti alun perin Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, joka sanoi Helsingin Sanomissa, että maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä.
Eläkettä saa Suomessa 1,5 miljoonaa henkilöä
- Eläkkeensaajien lukumäärä on 1 510 000.
- Pelkkää työeläkettä saavien osuus 66 %.
- Sekä työeläkettä että Kelan eläkettä saavien osuus 29 %.
- Pelkkää Kelan eläkettä saavien osuus 5 %.