Julma Henri peittää kasvonsa kommandopipoon. Hän ei paljasta naamaansa ja pitää sukunimensä pois julkisuudesta varjellakseen henkilöllisyyttään.
Vaihtoehtoisen räpin konkari on tehnyt näin yli parikymmentä vuotta. Yksi syy siihen löytyy hänen päivätyöstään. Hän työskentelee päihde- ja mielenterveysongelmaisten kanssa.
Potilaat ovat niitä, jotka kuuntelevat myös hänen musiikkiaan, jossa räppäri käsittelee juuri heikompiosaisten asemaa. Artistiminä ja työminä on syytä pitää erillään.
Julma Henri on tullut tunnetuksi aggressiivisesta rap-tyylistä, jolla hän nostaa esiin muun muassa syrjäytymistä, mielenterveyttä ja yhteiskunnan luokkaistumista.
Tätä hän on käsitellyt albumeillaan Al-Qaida Finland (2007) ja Psykoterapia (2010).
Avaa kuvien katselu
– Pipo päässä on helpompi puhua kaikenlaisista asioista. Ei tarvitse omilla kasvoilla jatkaa keskustelua tuolla turuilla ja toreilla, sanoo Julma Henri. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Juuri julkaistulla Polaris-albumilla Julma Henri palaa nuoruuden kokemuksiin 1990-luvun laman aikaan. Tuolloin miehet oireilivat paljon. Sama kierre on alkanut uudelleen, kun Suomen taloudella menee huonommin kuin vuosiin.
Julma Henri haluaa tietää, mistä miesten pahoinvointi johtuu. Se lähtee tutkimalla omaa historiaa.
– Opin selviytymään kovettamalla itseni. Nyt minun on täytynyt murtaa omaa kuortani ja päästä sinne alkuperäiseen ihmiseen kiinni.
- Räppäri Julma Henri on julkaissut uuden albumin, joka käsittelee miesten pahoinvointia.
- Hänen mukaansa ongelmien ytimessä on puhumattomuus ja somen myrkyllinen miehen malli.
- Artisti työskentelee päihde- ja mielenterveysongelmaisten parissa ja ammentaa aiheensa omasta elämästään.
Julma Henri puettiin lapsena siniseen, sillä se on poikien väri. Muita vaihtoehtoja ei ollut.
Miehuuden ahdas lokero opetettiin tarhasta lähtien.
”Mies ei laula, mies ei tanssi, mies ei tunne
Mies ei puhu, mies ei kohtaa”
Julma Henri: Sininen (2026)
Suomalaismiehen ongelmien ytimessä on Julman Henrin mielestä puhumattomuus. Se on jatkunut yli sukupolvien aina sota-ajoista lamaan ja tähän päivään asti.
Itseään avaava mies on ollut heikko.
Avaa kuvien katselu
Julma Henri päätyi sosiaalialalle, koska halusi tehdä työtä, jolla on muukin merkitys kuin raha. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Julman Henrin mukaan miehen malli nyky-Suomessa on pirstaleinen. Monesta kodista voi hänen mielestään löytyä hyvääkin kasvatusta.
Mutta nuoret ovat entistä enemmän alttiita ulkopuolisille vaikutteille somen kautta. Sieltä puskee esiin salakavalan helposti toksinen maskuliinisuus.
Esimerkkinä on vaikka naisvihamielinen Andrew Tate, joka villitsee poikia yläkoulussa. Somesta löytyy myös vaikuttajia, joiden mukaan ilman rahaa ja hyvää kroppaa ei ole mikään.
Influensserit saavat Henrin vihaiseksi jo pelkkänä sanana.
– Nämä hiipparit ovat aivan saatanan ärsyttävä ilmiö. Haluan olla ihan toisessa äärilaidassa näiden tyyppien kanssa. Täytyy olla muitakin puheenvuoroja kuin tällaiset doping-pullistelijat.
Julma Henri nostaa esiin myös TPS:n Pride-kohun, jossa hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-teemaista pelipaitaa päälleen vakaumukseensa vedoten. Tapaus synnytti paljon vihapuhetta ja väkivallalla uhkailua.
– Sekin oli liikaa perinteiselle miehelle. Mutta eihän sitä välttämättä tarvitse homoksi ruveta, jos laittaa jotain ylleen. Se voi olla ihan kaksi erillistä asiaa.
Avaa kuvien katselu
Julma Henri esiintyy maski päällä varjellakseen henkilöllisyyttään. Sen takia hänet on kuvattu tähänkin juttuun maski kasvoilla. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Unelmien moottorikelkasta paskaan kaupunkiin
Julma Henri vietti lapsuutensa Rovaniemellä. Elettiin 1980-luvun pröystäilevää juppiaikaa. Hänen isänsä ja muut suvun miehet olivat yrittäjiä ja bisnekset sujuivat hyvin.
Yhtenä päivänä pihaan ilmestyi isän hankkima Polaris-moottorikelkka. Se oli sen ajan paras malli, ja kenelläkään muulla pitäjässä ei ollut sellaista.
– Se oli sama kuin pikkupojan pihassa olisi ollut Ferrari. Mystisestä maailman parhaasta Polariksesta pullisteltiin tarhojen pihoilla.
Avaa kuvien katselu
Julma Henrin mielestä laman virheistä ei ole juuri opittu, varsinkin kun ollaan samankalaisessa tilanteessa, jossa työttömyys ja lapsiperheköyhyys kasvavat. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Kelkalla ajelu loppui yhtä lyhyeen kuin suomalaisille erikoinen tuhlaileva ajanjakso. Tuli 1990-luku ja lama.
Yhtäkkiä Henrin perheellä olikin vain velkaa ja kaikki piti myydä. Unelma ympärillä hajosi ja Henri perheineen joutui muuttamaan Ouluun. Hän oli tuolloin 8-vuotias.
Uudessa kotikaupungissa hän sukelsi laman syvimpään ytimeen.
– Se oli aika karskia nähdä, kun jengi imppasi tolua ja liimaa.
Julma Henri on pukenut nuoruuden kokemuksensa sanoiksi Paskakaupunki-kappaleeseen. Siinä hän kuvaa, millaista oli kasvaa mieheksi kovimman kautta hyisessä Oulussa.
Henri kertoi ensimmäisellä albumillaan, että hänellä oli rikosrekisteri. Ylen Oulun käräjäoikeudesta pyytämistä asiakirjoista selviää, että hän on saanut vuosituhannen vaihteessa muun muassa tuomiot rattijuopumuksesta ja lievästä pahoinpitelystä.
Pahemmalta kierteeltä hänet pelasti musiikki ja räpin tekeminen. Kaikille ympärillä ei käynyt yhtä hyvin.
”Baariin perjantaina, baariin lauantaina, baariin sunnuntaina hautajaisten kautta”
Julma Henri: Paskakaupunki (2026)
Avaa kuvien katselu
Julma Henri Piritorin kupeessa Helsingissä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Keskustelu miesten pahasta olosta on Julma Henrin mielestä vasta alkanut.
Hän ei näe tilannetta kuitenkaan ruusuisena. Esimerkillistä miehen mallia kun ei tule maailmaltakaan. Tällä hän viittaa kansainväliseen politiikkaan ja Yhdysvaltojen johtoon.
Hän ei halua kuitenkaan menettää toivoaan.
– Nyt on päästy vasta vähän sinne taakse, että mitä mies on syönyt. Mutta eiväthän miehet sellaisina synny, että joku siinä menee pieleen.
Julma Henri on vasta itsekin päässyt kaivelemaan sitä, mitä hän miehenä on. Kuoren alta on alkanut löytyä jo jotain muuta.
– Olen mies ja ihminen. Ja lempivärini on punainen.
- Yksi suomalaisen underground-rapin pioneereista
- Tunnetaan myös nimillä Julma-H ja Julma-Henri
- Esiintyy peittämällä kasvonsa kommandopipolla
- Yksi Suomi-rapin kulttiteoksista on Julma Henri & Syrjäytyneet: Al-Qaida Finland (2007)
- Uusin albumi Polaris (2026)
Lue edellinen Kulttuurivieras: