Jari Keinänen oppi jo lapsena, että Leppiniemen vierasmajan läheisyydessä ei saanut leikkiä.
Se oli Muhoksen Pyhäkosken voimalaitoksen viereisen kylän laidalla oleva rakennus, jossa kestittiin vuorineuvoksia ja poliittisia päättäjiä.
– Vierasmajalle ei ollut mitään asiaa tulla. Tämä oli kiellettyä aluetta.
Avaa kuvien katselu
Vuonna 1948 valmistunut vierasmaja rakennettiin voimalaitosyhtiö Oulujoki Oy:n arvovieraiden kestitsemistä varten. Kylän laidalla sijaitseva rakennus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Kuva: Janne Körkkö / Yle
- Googlen suunnittelema datakeskus voi elvyttää historiallisen Leppiniemen kylän Muhoksella.
- Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema kylä rakennettiin voimalan viereen 1940-luvulla, mutta se on sittemmin hiljentynyt.
- Hankkeen toivotaan pelastavan kylän suojellut rakennukset ja tuovan alueelle uusia asukkaita.
Leppiniemen kylä syntyi, kun Oulujokea valjastettiin sähköntuotantoon 1940-luvulla.
Kylä rakennettiin joen suurimman voimalaitoksen, Pyhäkosken kupeeseen. Leppiniemen rakennukset ja kaikkiaan kuusi Oulujoen voimalaitosta suunnitteli aikansa tähtiarkkitehti Aarne Ervi.
Hän on suunnitellut myös esimerkiksi Helsingin yliopiston Porthanian sekä Espoon Tapiolan kaupunginosan.
Avaa kuvien katselu
Pyhäkosken voimalaitokseen on koottu näyttely, joka kertoo Aarne Ervin suunnittelemista voimalaitoksista ja niiden lähelle syntyneistä yhteisöistä. Kuva: Janne Körkkö / Yle
Se oli tuolloin täysin poikkeuksellinen hanke, toteaa Ervin tuotantoon perehtynyt Museoviraston erikoistutkija Juhana Lahti.
– Oulujoen voimalaitosrakentaminen oli aikanaan maan suurin rakennushanke, teollistuvan ja modernisoituvan Suomen merkkipaaluja. Siinä kokonaisuudessa Leppiniemi Pyhäkosken voimalaitoksen kupeessa on tärkein niistä alueista.
Avaa kuvien katselu
Oulujoen valjastaminen oli valtava urakka. Joen suurimman voimalaitoksen rakentaminen alkoi vuonna 1941 ja lopullisesti Pyhäkosken voimalaitos valmistui vuonna 1951. Kuva: Fortum
Kylässä oli muun muassa koulu, lastentarha, kauppa, posti, poliisi ja urheilukenttä. Arvioiden mukaan alueella asui tuolloin 1 500–2 000 asukasta. Jari Keinänen muistaa, kuinka aluetta jakoi niin sanottu ”sosiaalioja”.
– Ojan toisella puolella oli rivi- ja kerrostaloja, joissa asuivat duunarit. Tällä puolella sosiaaliojaa asuivat johtajat ja toimihenkilöt. Samalla puolella on tietysti myös vierasmaja.
Leppiniemi oli tuolloin oma maailmansa, saareke kunnan rajojen sisällä. Sitä kutsuttiin jopa pikku-Vatikaaniksi.
Avaa kuvien katselu
Monet vierasmajan kalusteista ovat Alvar Aallon suunnittelemia. Kuva: Janne Körkkö / Yle
Pyhäkosken voimalaitos ja Leppiniemen asuinalue muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, ja valtaosa rakennuksista ja puistomainen ympäristö on suojeltu.
1960-luvun jälkeen kylä kuitenkin alkoi hiljentyä. Voimalaitos automatisoitiin ja työntekijöiden määrä väheni.
Nykyisin moni rakennus on tyhjillään ja asukasmäärä on pudonnut murto-osaan entisestä. Tänä päivänä Leppiniemessä on noin sata asukasta.
Jos entisaikaan kylän elinvoiman takasi voimalaitosyhtiö, nyt uuden suurhankkeen toivotaan herättävän uinuvan kylän.
Muhoksella lasketaan Googlen varaan.
Avaa kuvien katselu
Google suunnittelee valtavaa datakeskusta parin kilometrin päähän Leppiniemen kylästä. Kuva: Hanna Juopperi / Yle, MapCreator, OpenStreetMap
Viimeinen alkuperäinen leppiniemeläinen
Nykyisin Jari Keinänen on ainoa leppiniemeläinen, joka on asunut alueella myös sen kukoistuksen aikana.
Lapsuutensa Keinänen vietti toisella puolella sosiaaliojaa. Hänen vanhempansa olivat töissä Pyhäkosken voimalaitoksella, kuten aikanaan valtaosa kaikista kyläläisistä.
Avaa kuvien katselu
Jari Keinänen on kunnostanut vierasmajan perinteitä kunnioittaen. Taloon astuessaan tuntee tulevansa aikakapseliin. Kuva: Janne Körkkö / Yle
Hän palasi Leppiniemeen, kun osti vierasmajan vuonna 2013. Rakennus oli ehtinyt olla tyhjillään ja sen restauroiminen entiseen loistoonsa on vaatinut paljon.
Vierasmajan erikoisuus on keilabiljardipöytä.
Esimerkiksi presidentti Urho Kekkonen oli tuttu näky sen äärellä.
Nykyisin vierasmaja on Keinäsen koti, ja hän järjestää entisissä edustustiloissa harvakseltaan tapahtumia.
Hän asuu rakennuksen toisen kerroksen tiloissa, jotka olivat aiemmin henkilökunnan käytössä. Vuonna 2014 tiloissa vieraili myös Armi Kuusela.
Kun vuoden 1952 Miss Maailma Armi Kuuselan vieraili kotiseudullaan Muhoksella vuonna 2014, vierasmajalla järjestettiin kunnan tarjoama lounastilaisuus. 
Vierasmajan sisustuksessa ei ole kursailtu. Rakennuksessa on esimerkiksi lukuisia Paavo Tynellin suunnittelemia valaisimia.
Majoitustilat henkivät myös vanhaa aikaa. Vierasmajassa on kaikkiaan neljä kahden hengen huonetta. Näistä yksi on muita tilavampi sviitti.
Google suunnittelee datakeskuksia pohjoiseen
Google on kertonut suunnittelevansa Pohjois-Suomeen kaikkiaan kolmea uutta datakeskusta.
Muhoksella kunnanvaltuusto hyväksyi datakeskuksen mahdollistavan asemakaavan maaliskuun alussa.
Kunnanjohtaja Kimmo Hinno kuvaa yhteistyötä Googlen kanssa asemakaavoituksen aikana tiiviiksi.
Meillä on viikoittaiset palaverit heidän kanssaan ja he käyvät muutaman kerran kuukaudessa täällä Muhoksella, Hinno sanoo.
Kun uusi kaava tulee lainvoimaiseksi, kunta alkaa rakentaa alueelle infrastruktuuria. Suurin hanke on uusi kahdeksan kilometrin tieyhteys Leppiniemestä valtatie 22:lle.
Google maksaa viulut, vaikka yhtiö ei ole tehnyt toistaiseksi investointipäätöstä datakeskuksen rakentamisesta.
– Meillä on maankäyttösopimus ja siinä on sovittu, että Google maksaa meille 26 miljoonaa euroa, jolla tulemme infran pitkälti rakentamaan, Hinno sanoo.
Investointipäätöksen Hinno toivoo syntyvän kuluvan vuoden aikana.
Avaa kuvien katselu
Google on aloittanut Muhoksella ensimmäiset metsätyöt. Yhtiön viestinnästä kommentoidaan, että yhtiöllä on edelleen useita työvaiheita jäljellä ennen kuin varsinainen päätös rakentamisesta voidaan tehdä. Kuva: Janne Körkkö / Yle
Viimeiset hetket pelastaa tyhjentyneet rakennukset
Jari Keinänen sanoo, että Leppiniemen alue on säilynyt hyvin, eikä rakennuksia ole purettu. Nyt olisi kuitenkin toimittava, etteivät rakennukset pääse liian huonoon kuntoon.
– Jos Muhoksen kunnan lottovoitto, eli Googlen datakeskus toteutuu, voisi se olla kimmoke myös rakennusten omistajille alkaa restauroida autioituneita rakennuksia.
Kiinteistöyhtiö Ameta osti Leppiniemen asuinalueen Fortumilta vuonna 2004. Alue oli tuolloin omanlaisensa yhdyskunta, jossa ei ollut esimerkiksi normaaleja sähkö-, vesi- tai viemäriliittymiä, Ametan toimitusjohtaja Johanna Takanen kertoo.
– Aluksi Leppiniemi ikään kuin liitettiin tavalliseen yhteiskuntaan. Ensimmäiset vuodet kuluivat infrastruktuurin rakentamiseen, uusimiseen ja kiinteistöjen lohkomiseen omiksi tonteikseen, minkä jälkeen osa rakennuksista myytiin asukkaille.
Avaa kuvien katselu
Kiinteistösijoitusyhtiö on myynyt ison osan omistamistaan kiinteistöistä, mutta Ametalla on edelleen hallussaan vanha Fortumin aluekonttori, huoltorakennuksia (kuvassa) sekä viisi rivitaloa, joista osa on tyhjillään kysynnän puutteen vuoksi. Kuva: Janne Körkkö / Yle
Mikäli datakeskusta aletaan rakentaa, myös Takanen uskoo sen lisäävän kiinnostusta Leppiniemessä oleviin kohteisiin.
– Jos kysyntä kasvaa, niin silloin on tietysti järkevää kunnostaa niitä ja laittaa vuokrattavaksi.
Yhtiö omistaa alueella myös omakoti- ja toimitilatontteja.
Lapsuutensa kielletyssä rakennuksessa asuva Jari Keinänen uskoo, että parhaimmillaan alueen uusi iso toimija voisi tuoda tullessaan jotain sellaista, jota joen valjastanut yhtiö sai kylässä aikaan vuosikymmeniä sitten.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu