The Telegraphin Suomi-jutun kuvitus on raju. The Telegraphin jutun kuvitus
Brittiläisen konservatiivimedian The Telegraphin kolumnisti Simon Hankinson antaa kylmää kyytiä Suomessa harjoitetulle maahanmuuttopolitiikalle viikonlopun kolumnissaan. Kirjoituksen otsikko kuuluu: ”Suomi on elävä todiste massamuuton ytimessä olevasta valheesta (Finland is the living proof of the lie at the heart of mass migration).
Hankinson on Yhdysvaltojen kansalainen ja entinen diplomaatti. Hän toimii tällä hetkellä amerikkalaisen konservatiivisen The Heritage -säätiön rajaturvallisuuden ja maahanmuuton keskuksen vanhempana tutkijana.
Hän jaottelee puolueet kahteen ryhmään sen mukaan, miten maahanmuuttoon suhtaudutaan.
– Internationalistit ovat outoja kumppaneita: sosialistit, jotka haluavat maailman ilman valtioita ja rajoja, yrityseliitti, joka asettaa etusijalle halvan työvoiman ja sosiaaliturvasta riippuvaiset kansalaisiksi muuttuneet maahanmuuttajat. Nationalistileiri koostuu isänmaallisista, populistisista, uskonnollisista ja konservatiivisista puolueista, jotka arvostavat kansallista ja taloudellista turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, kansallista identiteettiä ja kulttuuria, Hankinson erittelee.
Hankinsonin mukaan internationalistit uskovat, että nationalismi on huonoa ja että rajat ovat epäinhimillisiä.
– Tukiessaan kansainvälisiä instituutioita he väittävät, että massamuutto on taloudellinen ja demografinen välttämättömyys länsimaille. He haluavat jatkuvan virran siirtotyöläisiä tukemaan kalliita hyvinvointivaltioitaan – erityisesti maihin, joissa on alhainen syntyvyys.
– Jotta tämä olisi hyväksyttävää, he pitävät kiinni siitä, että maahanmuuttajat mistä tahansa voivat helposti sopeutua, että he ovat nettomaksajia ja että kantaväestön elämä ei kärsi, Hankinson arvostelee.
”Kaukainen Suomi EU:n laidalla tarjoaa esimerkin”
Yksikään näistä edellä luetelluista väitteestä ei Hankinsonin mukaan pidä paikkaansa, minkä jälkeen hän viittaa Suomeen.
– Kaukainen Suomi EU:n laidalla tarjoaa esimerkin. Monet maat eivät kerää kattavaa tietoa kansallisesta alkuperästä, joka mahdollistaisi vertailut, mutta Suomi kerää, Hankinson kirjoittaa ja viittaa perussuomalaista puoluetta lähellä olevan Suomen Perusta -ajatushautomon tutkimukseen vuodelta 2019, Hankinson kirjoittaa.
Siinä Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen esitti, että 20–24-vuotiaana Suomeen muuttaneen irakilaisen nettovaikutus Suomen julkiseen talouteen on keskimäärin 690 000 euroa negatiivinen ja somalialaisen 951 000 euroa negatiivinen.
Kun maahanmuuttajien lapset otettiin mukaan laskelmiin, somalialaisten kohdalla luku nousi 1,34 miljoonaan euroon.
– Sosiaaliturvasta riippuvaiset uudet tulijat tietävät selvästi, mistä leipä heille tulee. Tuoreen suomalaisen kyselyn mukaan yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista sanoi äänestävänsä vasemmistopuolueita, jotka yleensä kannattavat laajempaa massamaahanmuuttoa ja yleisiä hyvinvointietuuksia, Hankinson kirjoittaa.
Tämä ilmiö ei hänen mukaan ole ainutlaatuinen.
– Minnesotassa 81 prosenttia somalialaisten maahanmuuttajien johtamista kotitalouksista käyttää jonkinlaista liittovaltion sosiaaliturvaa verrattuna 21 prosenttiin alkuperäisväestön johtamista kotitalouksista.
Hankinsonin lopputulema on, että pidemmällä aikavälillä maahanmuuttoa on sekä rajoitettava sopeutumisen varmistamiseksi että kohdennettava se niihin, jotka ovat nettomaksajia, sillä muuten lasku julkiselle taloudelle on aivan liian kova.
Suomen Perustan Salminen sanoo Iltalehdelle, että Hankinsonin kirjoitus kertoo Suomen julkisen keskustelun yksipuolisuudesta.
– Tuotakaan tutkimustulosta, johon Hankinson viittaa, ei ole juuri missään nähty, vaikka se on tehty erittäin perusteellisesti. Tutkimuksen täytyy tulla esille jossain ulkomailla, jotta se ylittäisi uutiskynnyksen Suomessa, Salminen sanoo.
Iltalehti uutisoi tutkimuksesta 18.3.2019, kun tutkimus julkistettiin. Samoin teki ainakin myös Yle.
Salminen kehaisee, että Suomen Perustan tutkimus vuodelta 2019 on saanut tukea kansainvälisistä tutkimuksista, jotka on tehty täysin riippumattomasti.
Hän viittaa esimerkiksi Amsterdamin kauppakorkeakoulussa 2023 valmistuneeseen hollantilaistutimukseen, jonka tulokset Lähi-Idästä tulleiden elinkaarivaikutuksista vastaavat Suomen Perustan tutkimustuloksia.