Metsänomistajien kannattaa nyt käydä katsomassa, ovatko hirvet aiheuttaneet taimikoissa vahinkoja talven aikana. Kevätalvella vahingot on helppo havaita ja arvioida tuoreeltaan.
Hirvi syö erityisesti männyn taimien latvuksia ja oksia, mikä johtaa pensastumiseen tai tupsulatvoihin. Kuva: juha metso
23.3. 6:00
Hirvieläinvahinkoja esiintyy tavallisesti mänty- ja koivutaimikoissa, joissa puuntaimet ovat noin viiden metrin mittaisia. Kevättalvi on hyvä ajankohta kiertää taimikoissa tarkistamassa mahdolliset hirvituhot. Kun puissa ei ole vielä lehtiä, vahingot erottuvat hyvin.
Merkkejä hirvivahingoista ovat katkenneet puiden päälatvat ja kuorivauriot puunrungoissa. Hirvet myös syövät neulasia mäntyjen sivuoksista.
”Nyt on oikea aika käydä tarkistamassa hirvivahinkoja alueilla, joilla on runsaasti lunta ja mäntyvaltaista metsää”, kertoo hirvieläinvahinkovastaava Esko Viinanen Suomen metsäkeskuksen tiedotteessa.
Hirvikannan muutokset, lumen määrä ja liikkumisesteet vaikuttavat alueellisten hirvivahinkojen määrään. Vesakkoinen taimikko tai tiheä varttuneempi puusto antaa hirville suojaa, ja se voi myös vaikuttaa tuhojen syntymiseen.
Hirvieläinvahingoista voi ilmoittaa Suomen metsäkeskukseen ja pyytää vahinkojen arviointia maastossa. Vahinkokorvauksen edellytyksiä kannattaa lähteä arvioimaan taimikon pahimmista tuhoalueista ennen vahinkoilmoituksen lähettämistä Metsäkeskukseen.
Korvauksia voi saada hirvien puuntaimille aiheuttamista kasvu- ja laatutappioista sekä mahdollisista uudelleenviljelyn kustannuksista. Myös vahinkoarvioinnin kustannuksia korvataan metsänomistajille.
Suomen metsäkeskus aloitti maaliskuussa korvausten maksun metsänomistajille viime vuonna ilmoitetuista ja arvioiduista hirvieläinvahingoista. Korvauksia maksetaan noin miljoonan euron verran.
Korvausvarat tulevat valtiolta ja ne saadaan hirven- ja peuranmetsästyksen kaatolupamaksuista.