Tuleekohan keikalle ketään?
Tuttu epäilys nousee laulaja Einin mieleen aina keikkapaikan takahuoneessa. Vaikka Eini on keikkaillut kohta 50 vuotta, hän jännittää yhä samaa.
”Olen aina ollut huolissani siitä, että tuleehan yleisöä paikalle. Heille me tätä työtä teemme, emme itsellemme”, Eini sanoo.
Yleisö on löytänyt tiensä Einin keikkapaikoille aina, mutta se on vaatinut laulajalta oman polkunsa selvittämistä. Pellosta maailmalle vasta 16-vuotiaana lähtenyt Eini on vuosien saatossa kovettanut hitusen nahkaansa mutta samalla luonut sitä uudelleen.
Kiltin tytön syndrooma jäi 40-vuotiaana
Kiltin tytön syndroomaa kantanut Eini yritti miellyttää kaikkia. Lapsesta asti hän oli saanut kuulla, kuinka kiltti hän on. Eini alkoi lopulta itsekin ajatella, että hänen kuuluu olla kuuliainen ja saada vain se, mitä sillä hetkellä oli tarjolla.
”En koskaan nostanut ääntäni tai vaatinut itselleni kuuluvia oikeuksia. Oikeastaan tyydyin vähään”, hän pohtii nyt.
Vasta täytettyään 40 Eini heräsi pohtimaan, mitä hän itse haluaa elämältään. Entä tarvitseeko hänen miellyttää kaikkia?
”Kuulin sisältäni vahvan naisen äänen, joka vastasi: EI. Oikea, vahva, tunteva ja rohkea elämä alkoi siitä. Se helpotti itseäni ihan suunnattomasti.”
Mutta ennen tätä muutosta hänen oli kohdattava monta haastavaa hetkeä.
Tarpeellinen sivupolku
Vuonna 1985 Eini oli uuden edessä. Hän oli alkanut keikkailla jo 14-vuotiaana, ja vuonna 1977 Yes sir, alkaa polttaa -hitti oli tuonut diskolaulajan uraan vauhdikkaan alun. Vuoteen 1985 mennessä Einiltä oli ilmestynyt jo kuusi albumia.
Mutta yhtäkkiä tangokuninkaalliset jyräsivät eikä diskomusiikki enää kiinnostanutkaan ketään. Eini ei jäänyt kauaa miettimään vaan päätti tarttua sen ajan hitteihin eli tanssimusiikkiin. Päätös pelotti, mutta hän halusi yrittää.
Eini meni kirjastoon ja kuunteli Laila Kinnusesta lähtien kaikkea iskelmämusiikkia. Hän halusi opetella genren niin hyvin, ettei kukaan enää muistaisi hänen olevan diskolaulaja.
”Lauloin sitten aina vuoteen 1998 asti valssia, humppaa sekä perusiskelmää. Vaikka se ei ollut sitä, mitä olisin halunnut oikeasti laulaa, otin senkin hyvin vakavasti.”
Jälkeenpäin Eini on tajunnut tarvinneensa tuota ajanjaksoa.
”Kehityin laulajana ja tiesin, mitä haluan tehdä. Vuonna 2002 en esittänyt enää yhtään tanssimusiikkia, vaan palasin takaisin esittämään omia hittejäni ja diskoa. Kymmenen vuotta siihen meni, että sain taas kerrottua ihmisille, kuka minä oikeasti olen.”
Suurin ilo ja suru
Einillä on kokemusta siitä, millainen voima musiikilla on tunteiden purkamisessa. Kun hän vuonna 1999 sai puolisonsa Lars Pajumäen kanssa kauan toivomansa toisen lapsen, onnen perässä seurasi syvä suru. Poika syntyi aamulla ja 12 tuntia myöhemmin Einin äiti kuoli.
Einin tunnemaailmasta katosi kompassi.
Hänen hormoninsa olivat vielä sekaisin synnytyksestä, eikä hän tiennyt, mitä hänen olisi pitänyt tuntea. Saiko hän edes olla iloinen vauvasta?
”Kaksi viikkoa myöhemmin, kun äiti haudattiin, en itkenyt hautajaisissa yhtään. Olin ihan puupökkelö. Imetin ja hoivasin vauvaa ja suoritin elämää.”
Vasta kuusi vuotta myöhemmin Einin isän kuollessa syvälle koteloitunut suru myös äidin kuolemasta purkautui.
”Isän hautajaisissa huutoitkin molempia. Olin aivan lohduton.”
Musiikki ja tanssi auttoivat Einin pääsemään surusta irti kokonaan.
Kun Eini osallistui Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan vuonna 2019, hän kertoi ohjelmassa koskettavan tarinansa. Suorassa lähetyksessä tanssiessa tapahtui jotain odottamatonta.
”Muistan, että lattian kautta lähti sellainen värinä ja vapisin koko tanssin ajan ihan kauttaaltani. Kyse ei ollut jännityksestä. Tanssin 20 vuotta rinnassani olleen surun ulos. Se oli ihan uskomaton juttu. Sen jälkeen pystyin puhumaan tästä kokemuksesta murtumatta.”
Miesten maailmassa
Uransa alkuaikoina Eini kohtasi monet kerrat tytöttelyä ja vähättelyä. Kun Eini löysi vihdoin tekijätiimin ympärilleen Jonas Olssonin johdolla, alkoi tapahtua. Eini teki tiimin kanssa albumit Pimeän jälkeen ja Mun vuosi, jotka toivat hänelle Emma-ehdokkuudet.
Kun Einin viime vuonna julkaistua Mun vuosi -levyä oltiin tekemässä, Einiltä vihdoin kysyttiin ja myös yhdessä mietittiin, millaista musiikkia hän haluaa laulaa. Enää hänelle ei vain työnnetä biisejä laulettavaksi.
Einin mielestä viihdeala on silti yhä pitkälti miesten maailma.
”Vieläkään ei voi sanoa, että olemme tasa-arvoisia, mutta paljon paremmat oltavat meillä naisilla on nyt kuin vaikka 70–80-luvulla. Alalle on tullut lisää upeita naisia, joiden työnjälki on loistavaa.”
Naiset saavat ääntänsä kuuluviin, mutta Eini on aistinut, että naisten pitää yhä selittää osaamistaan tai pienentää itseään. Hän iloitsee, että kehopositiivisuudesta puhuminen on helpottanut naisten ulkonäköpaineita ja nykyään jokainen saa näyttää siltä miltä haluaa.
Tie artistiksi on silti naiselle kivisempi. Einin vahvuus on kasvanut onnistumisten myötä.
”Minulle vahvuus olla nainen isolla n-kirjaimella on vaatinut ison työn. On selvääkin selvempää, että en enää suostu ovimatoksi eivätkä lähelläni olevat ihmiset vähättele osaamistani tai tekemisiäni.”
Lupa levätä
Eini kokee nyt 65-vuotiaana elämän olevan yhä täynnä oppimista ja kasvua joka ikinen päivä. Hänen intohimonsa ja innokkuutensa musiikin tekemiseen näkyy myös siinä, että hän on panostanut bändin tekniikkatreeneihin ja hionut sekä uusia että vanhoja hittejä kohti ensi vuoden juhlavuotta.
”Olen innoissani kaikesta, mitä teemme, ja luotan siihen, että meitsi kyllä jaksaa nyrkki pystyssä! Eihän sitä voi tietää, vaikka kaikki pysähtyisi huomenna. Mutta siihen asti mennään täysillä. Suhtaudun silti ikään myös kunnioittavasti.”
Eini ei ole koskaan kokenut loppuunpalamista, mutta pienen muistutuksen se on kerran antanut mahdollisuudestaan. Eini törmäsi elämänsä ensimmäisen kerran väsymykseen Vain elämää -ohjelman kuvausten jälkeen, kun hän suuntasi Satulinnasta suoraan kesän keikoille.
”Muistan, että kävelin pitkin Seinäjoen katuja ja päässäni pyöri koko maailma. Olin todella väsynyt. Jouduin miettimään, uskallanko myöntää sen ensin itselleni ja sitten muille.”
Työnarkomaanina Einin on vaikea peruuttaa keikkoja, eikä hän haluaisi tuottaa faneilleen pettymystä. Mutta tuolloin hän päätti Larsin kanssa perua muutaman keikan lokakuulta ja pitää kokonaisen kuukauden lomaa.
Eini kulki 2,5 viikkoa yöpaidassa ja nukkui paljon.
”Olin kyllä vähän huolissani itsestäni ja jaksamisestani, mutta pian aloin taas hyräillä ja tuntea palautuneeni. Sen jälkeen olen pitänyt lomaa tammikuun, toukokuun ja lokakuun. Se on ollut paras päätös koskaan. Minun piti kokea väsyminen, että opin lepäämään.”
Tulevaisuus rakenteilla
Eini ei pelkää elämää vaan nauttii ja iloitsee siitä rohkeasti. Hän uskaltaa tehdä asioita ja rakennuttaa parhaillaan taloa miehensä Larsin kanssa.
”Tällä iällä uskalsin vielä ottaa tällaisenkin haasteen!”
Kivitalon rakentaminen alkoi, kun Eini voitti Espoon kaupungin tonttiarvonnassa vuokratontin. Arpaonnen myötä Eini ja Lars myivät edellisen Espoon-kotinsa ennätysajassa ja muuttivat vuokralle paritaloon. Vuokrakodin ikkunoista pari näkee rakennustyömaalle, jossa unelmakodin kivijalka ja seinät ovat jo pystyssä.
Eini on avannut taloprojektille Villa Pajula -sometilin, johon hän päivittää rakennusprojektin etenemistä ja esittelee sisustusratkaisuita. Hän iloitsee, että he voivat Larsin kanssa päättää kaiken kaakeleista lähtien.
”En olisi pari vuotta sitten arvannut, että vielä tässä iässä rakennan kivitaloa.”
Ensi vuosi on Einin uran yksi kohokohdista. Kaikki kulminoituu loppuvuoteen 2027, kun Yes sir, alkaa polttaa -hitti täyttää 50 vuotta.
Uusia kappaleita työstetään kovaan tahtiin ja julkaistaan jo tänä keväänä. Tulevalla kiertueella Einistä nähdään myös hempeämpi puoli.
Uusi Eini kannattelee vanhaa Einiä, sitä artistin omaa kivijalkaa.
”Vaikka seiniä on tullut vastaan, en ole koskaan ollut luovuttamassa. 20-vuotiaana kävin ennustajalla, joka näki, että päälle 40-vuotiaana olisin urani huipulla.”
Sitä ennustaja ei maininnut, että 65-vuotiaana Eini tekisi näyttävää uraa ja olisi yhäluomisvireessä.
”Elämän edessä pitää olla nöyrä, mutta nöyristellä ei saa. Jos on vahva ja uskoo siihen, mitä tekee, se vie pitkälle. Koskaan ei saa antaa periksi eikä luovuttaa.”
Kuvausvaatteet: Paita Gina Tricot, housut Einin omat, buutsit Zara.
Eini Pajumäki
Syntynyt: 1960 Pellossa.
Asuu: Espoossa.
Perhe: Aviomies Lars Pajumäki. Kaksi aikuista lasta.
Ura: Laulaja. Julkaisi hittisinglen Yes sir, alkaa polttaa vuonna 1977 ja esikoisalbuminsa 1978. Julkaissut 16 albumia.
Ajankohtaista: Keikkailee aktiivisesti ympäri Suomea. Uutta musiikkia on tulossa kevään aikana.