Miltä Savonlinna näyttää, kun ihmiset katoavat ja luonto ottaa omansa takaisin. Hämeenlinnalaisen Tero Aallon kuvat avaavat asiasta varsin kiinnostavan näkökulman.
Aalto on tehnyt tekoäly- ja kuvankäsittelyohjelmien avulla suomalaisista kaupungeista dystooppisia kuvia, joissa luonto on päässyt valloilleen. Hän julkaisee kuvia muun muassa Instagramissa ja Facebookissa.
Aallon kuvat ovat saaneet suuren suosion. Savonlinnaa hän kertoo some-seuraajiensa äänestäneen kuvauskaupunkien suosikiksi jossain vaiheessa. Aalto kertoo, että tulevana lauantaina kaupunkien joukkoon liittyy Lieksa uutena kohteena.
Aalto, 53, tekee kuvia harrastuksenaan ja työskentelee projektijohtajana infra-alalla. Tekoälyohjelmia hän kertoo käyttäneensä siitä asti, kun niitä ensimmäisissä versioissa muutama vuosi sitten tuli kuluttajien käyttöön.
Savonlinnan sataman valkokylki sitten joskus. Tero Aalto
Savonlinnan uimahalli. Tero Aalto
Riihisaaren museo. Tero Aalto
Savonlinnan linja-autoasema. Tero Aalto
Olavinlinna joskus myöhemmin, kun 550-vuotisjuhlista on kulunut riittävästi aikaa. Tero Aalto
Rauhalinnakaan ei säily ikuisesti luonnolta. Tero Aalto
Savonlinnan lentoasema. Tero Aalto
Savonlinnan tuomiokirkko. Tero Aalto
Linnankatu ja Saima-kahvila ja -hotelli. Tero Aalto
Aallon julkaisemat kuvat ovat jo ilmiö: niillä on verkossa yhteensä yli 9 miljoonaa katselukertaa. Facebookissa seuraajia on noin 7 000.
– Läpinäkyvyys on minulle tärkeää. Tarkoitukseni ei ole koskaan johtaa ketään harhaan tai esittää kuvia todellisuutena, Aalto painotti Kymen Sanomien haastattelussa.
Jutussa hän kertoi, että sivujen esittelyteksteissä kerrotaan selkeästi, että kuvat on toteutettu tekoälyn avulla, ja jokaisessa kuvassa on oma tunnus sekä merkintä ”Editing Empowered by AI”.
– Katsojalle on näin alusta asti selvää, että kyseessä on taiteellinen tulkinta.
Aalto on tämän vuoden aikana toteuttanut teoksiaan suomalaisista kaupungeista. Uusi ehdotuksia tulee jatkuvasti. Hän kertoo, että paikoiksi valikoituvat paikallisille tunnistettavat kohteet, joissa yhdistyvät vesi, teollinen historia ja arkkitehtuuri.
Lopulliset kuvat syntyvät hiomalla. Yksinkertaisuudessaan prosessi etenee näin. Ensin Aalto hakee rakennuksen geometrian, muokkaa kuvakulmaa ja rakentaa ympäristön kasvustoineen.
Rakennuksen geometrian hakemiseen hän käyttää tekoälyä.
– Hyödynnän sekä uusimpia maksullisia tekoälymalleja että vanhempia versioita, koska osa niistä toimii tietyissä työvaiheissa edelleen parhaiten, Aalto valottaa.
Tero Aalto on suosittujen kuvien tekijä. Kotialbumi
Aalto kertoo, että yhden teoksen viimeistely voi viedä useita tunteja, jotta lopputulos vastaa tarkasti omaa näkemystäni.
Hänen kuvissaan seikkailee kettu. Siihen on syynsä.
– Se on symbolinen viittaus edesmenneeseen lemmikkiini Topi-kettuun, hän kertoo.