Leirikeskuksen pihatien yli on vedetty ketju. Se harmittaa talonmies Jouni Rongasta. Pihalla on alueen vankilahistoriasta kertova muistolaatta, jonka luokse pitäisi olla esteetön pääsy.
– Tuo ketju on vähän laiton, mutta ehkä uudet omistajat eivät tiedä sitä. Kun edellinen kauppa tehtiin, omistajat eivät saaneet laittaa tielle puomia, sanoo Rongas.
Avaa kuvien katselu
Edelliset omistajat ehtivät remontoida osan rakennuksista ennen Ukrainan sotaa. Kuva: Antro Valo / Yle
Lasten Kesäkylänä tunnettu leirikeskus sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Venäjän rajasta. Siellä järjestettiin sotien jälkeen pitkään kesäleirejä pääkaupunkiseudun lapsille. Viimeiset kymmenen vuotta kiinteistö on ollut venäläisen perheyrityksen omistuksessa.
Suunnitelmat olivat suuret: kiinteistö piti muuttaa nykyaikaiseksi lomakyläksi. Remonttejakin tehtiin.
Sitten Venäjä valtasi Krimin ja ruplan romahdus ajoi omistajat talousvaikeuksiin. Koronapandemian aikaan he yrittivät myydä kiinteistöä, mutta ostajaa ei löytynyt.
Avaa kuvien katselu
Leirikeskuksessa on ollut vaihtelevasti majoitustoimintaa viime vuosiin asti. Kuva: Antro Valo / Yle
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Suomen itäraja oli vielä auki, tyhjilleen jääneessä leirikeskuksessa majaili nuoria venäläisiä miehiä sotaa paossa. Lähistöllä asuva Timo-Jussi Takala kertoo, että he olivat kylällä tuttu näky.
– Heitä oli kymmenkunta, ja talven yli he siellä olivat. Yhdellä hyytyi kerran auto tielle ja autoin häntä saamaan sen liikkeelle, sanoo Takala.
Itärajan sulkeuduttua leirikeskuksen omistajien suomalainen pankkitili suljettiin. Ulosottolaitos otti kiinteistön haltuunsa toissa talvena omistajien maksamattomien velkojen takia. Lämmitys lopetettiin ja sähköyhtiö katkaisi sähköt. Rakennukset jäätyivät ja rapistuivat.
Avaa kuvien katselu
Jouni Rongas on saanut käydä leirikeskuksen rantasaunassa vapaasti palkkiona siitä, että on pitänyt huolta kiinteistöstä. Kuva: Antro Valo / Yle
Ulosottolaitos pani kiinteistön verkkohuutokauppaan viime talvena. Korkein tarjous, 40 000 euroa, hyväksyttiin, mutta edelliset omistajat valittivat siitä. Heidän mielestään kauppahinta oli aivan liian pieni suhteessa maa-alueen arvoon ja siihen, kuinka paljon he olivat käyttäneet rahaa noin kymmenen hehtaarin kokoisen alueen kunnostamiseen.
Valitus ei mennyt läpi, ja kauppa sai sinetin heinäkuussa.
Jouni Rongas kertoo videolla, mitä mieltä hän on ulosottolaitoksen toiminnasta.
Leirikeskuksen omistaa nyt Virolahdella toimiva yhtiö, joka tarjoaa lyhytaikaista majoitusta. Sen edustajan Nikita Vorobevin mukaan leirikeskus tosiaan vaatii ison remontin, joka etenee vaiheittain.
Vorobev kertoo, että leirikeskuksesta suunnitellaan luontomatkailukohdetta, jossa voitaisiin järjestää koulutuksia, nuorten leirejä ja yritystapahtumia.
– Kaikki toiminta noudattaa suomalaisia määräyksiä ja sitä kehitetään yhteistyössä paikallisten kanssa, sanoo Vorobev.
Avaa kuvien katselu
Ruokalarakennus ja osa varastoista ovat päässeet huonoon kuntoon. Kuva: Antro Valo / Yle
Tarvitseeko kauppa luvan?
Yritys on rekisteröity Suomeen, mutta sen omistaa kolme Venäjän kansalaista. Vorobev ei ole kukaan heistä. Omistajien kotikunnaksi on merkitty Virolahti, mutta rekisteritietojen mukaan he eivät ole kaksoiskansalaisia.
Kauppa ei kuulu valkovenäläisten ja venäläisten kiinteistökaupat kieltävän asetuksen piiriin, koska lakimuutos tuli voimaan vasta viisi päivää leirikeskuskaupan vahvistamisen jälkeen.
Kiinteistökauppojen täyskielto
- Koskee Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä.
- Ei koske kaksoiskansalaisia eikä henkilöitä, joilla on Suomen myöntämä kolmannen maan kansalaisen pysyvä EU-oleskelulupa.
- Yritysten ja yhteisöjen osalta punnitaan omistussuhteita ja sitä, kuka yrityksessä käyttää todellista vaikutusvaltaa.
- Lakimuutoksen taustalla on kiristynyt turvallisuustilanne.
- Lakia sovelletaan 15.7.2025 tai sen jälkeen tehtyihin kiinteistökauppoihin.
- Lupaa voi hakea kaksi kuukautta kiinteistökaupan jälkeen.
- Valtio voi pakkolunastaa kiinteistön, jos ilmenee kansalliseen turvallisuuteen liittyvä ongelma.
Ulosottolaitoksen mielestä lupaprosessia ei tarvittu, koska ostaja on suomalainen yritys.
– Ulosottolaitos myy kohteen ostajalle häneltä saamillaan tiedoilla, kuten puheena olevassa tapauksessa, sanoo kihlakunnanvouti Sofia Paajanen ulosottolaitokselta.
Avaa kuvien katselu
Muistolaatta leirikeskuksen pihakivessä kertoo alueen vankilahistoriasta. Kuva: Antro Valo / Yle
Puolustusministeriö ei kommentoi yksittäistapauksia. Sen mukaan yrityksen pitää aina hakea lupa kiinteistökauppaa varten, jos omistuksesta vähintään kymmenen prosenttia on EU- tai ETA-alueen ulkopuolisella taholla.
Lupa on lain mukaan haettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa kaupan vahvistamisesta.
Yle tavoitti lakimiehen, joka hoiti leirikeskuskauppaa ostajayhtiön puolesta. Hän kertoo, että lupahakemus on lähtenyt puolustusministeriön käsittelyyn.
Avaa kuvien katselu
Leirikeskus on Jouni Ronkaalle tärkeä. Alue lunastettiin aikoinaan Puolustusvoimien käyttöön hänen äitinsä kotitilan mailta. Kuva: Antro Valo / Yle
Valtiolla on mahdollisuus pakkolunastaa kiinteistö, jos sen omistuksessa ilmenee kansalliseen turvallisuuteen liittyviä riskejä.
– Käymme kaikki kiinteistökaupat läpi ja muistutamme luvan hakemisesta, ellei ostaja ole hakenut sitä. Emme kuitenkaan tilastoi tapauksia. Lupien hakemattomuus ei ole muodostunut ongelmaksi, sanoo kiinteistö- ja ympäristöyksikön asiantuntija Jesse Kosonen puolustusministeriöstä.
Avaa kuvien katselu
Kuvassa ylimpänä Rajavartioston vanhat autojen huoltohallit ja oikealla peltivarastot. Punakattoiset rakennukset toimivat aikoinaan puusepänverstaana ja varusvarastona. Kuva: Antro Valo / Yle
Samalla alueella Miehikkälässä on muitakin Venäjälle kytkeytyviä kiinteistöomistuksia. Leirikeskuksesta on noin kymmenen kilometrin matka Savanjärvelle, jossa toimi pitkään Miehikkälän rajajääkärikomppanian komentopaikka. Rajavartiosto luopui siitä vuonna 1997, minkä jälkeen se oli A-klinikkasäätiön käytössä.
Neuvostoliitossa syntynyt kaksoiskansalainen osti alueen yrityksensä nimiin vuonna 2014. Aluksi siellä oli ilmeisesti jonkinlaista majoitustoimintaa, mutta viime vuosina lähiseudun asukkaat eivät ole havainneet kiinteistöllä juurikaan liikettä.
Videolla näkyvä helikopterikenttä oli mukana vuoden 1955 Tuntematon sotilas -elokuvassa.
Helikopterikenttä on päässyt pusikoitumaan ajan saatossa.
Helikopterikentän lisäksi alueella on esimerkiksi ammusvarastoja, majoitustilaa ja autojen huoltohalleja.
Kasarmialueen omistanut yritys lopetti toimintansa pari vuotta sitten, mutta samainen liikemies on hankkinut yritystensä nimiin useita muitakin kiinteistöjä Kymenlaaksosta.
Avaa kuvien katselu
Alueella seisoo tyhjillään kaksikerroksinen rivitalo, jossa on parikymmentä asuntoa. Kuva: Antro Valo / Yle
Venäläiset ovat tyypillisesti ostaneet itärajalta huonokuntoisia kiinteistöjä, joiden kunnostamisesta heillä on ollut uskottavia suunnitelmia. Usein suunnitelmat ovat jääneet toteutumatta.
Puolustusministeriö ei aina ole kiinnostunut tällaisista kiinteistöistä.
– Meidän tehtävämme on arvioida, aiheuttaako omistus turvallisuusuhkaa. On tietysti selvää, ettei kaikkien kiinteistöjen sijainti Suomessa ole strateginen, sanoo kiinteistö- ja ympäristöyksikön asiantuntija Jesse Kosonen.
Avaa kuvien katselu
Leirikeskuksesta ja Savanjärveltä on noin 20 kilometrin matka Venäjän rajalle. Kuva: Mikko Savolainen / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap
Suomalaiset asiantuntijat ovat varoitelleet, että Venäjä voisi käyttää tyhjiä kiinteistöjä hyväkseen kriisitilanteessa.
– Mielestäni ne pitäisi katsoa ehkä vielä tiukemmalla kammalla läpi ennen kaikkea rajan ja strategisten kohteiden läheisyydessä, sanoo Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto.
Tällainen tilanne voi Liuhdon mukaan tulla eteen, jos Ukrainaan syntyy jossain vaiheessa jäätynyt konflikti ja Venäjä siirtää joukkonsa muualle. Yksi suunta voi olla Suomen itäraja.
– Nämä ovat pitkäaikaisia prosesseja, mutta Venäjähän on avannut uusia sotilastukikohtia ja miehittää niitä sitten omalla tavallaan. Meidän pitää ottaa tämä ihan tosissamme, jotta emme tule yllätetyiksi, toteaa Liuhto.
Avaa kuvien katselu
Rajavartioston entinen kasarmirakennus Savanjärvellä. Täällä olivat toimistot, ruokala, tuvat, luokkahuoneet ja saunat. Kuva: Antro Valo / Yle
Miehikkälän venäläisomistukset mietityttävät myös Timo-Jussi Takalaa, joka työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään rajavartijana. Hän kertoo, että 2010-luvun alussa venäläisillä oli rakennussuunnitelmia Reserviupseerikoulun harjoitusalueen viereen keskelle metsää. Nämä aikeet Puolustusvoimat esti.
Lähistölle järven rantaan venäläiset kuitenkin hakivat rakennuslupia usealle loma-asunnolle, joista yksi valmistuikin. Se on ollut vuosikaudet tyhjillään.
– Ei niillä varmaan tällä hetkellä ole turvallisuuden kannalta merkitystä, mutta koskaan ei voi tietää, sanoo Takala.