Katutaiteilija Banksy on oletettavasti maailman mystisin henkilö. Jo vuosien ajan on yritetty selvittää hänen oikeaa henkilöllisyyttään. Yrityksistä huolimatta siinä ei ole onnistuttu.
Toissa viikolla oltiin taas lähellä, sillä uutistoimisto Reuters kertoi selvittäneensä mystisen brittitaiteilijan henkilöllisyyden pitkän tutkinnan jälkeen. Mutta jälleen täysin kiistatonta vahvistusta asialle ei saatu.
Jo aiemmin on spekuloitu, että Banksy on mitä todennököisimmin Bristolista lähtöisin oleva Robin Gunningham. Tai oli, sillä hän on todennäköisesti vaihtanut nimensä. Reutersin mukaan Banksy on kulkenut jo tovin nimellä David Jones, mikä on miesten yleisin nimi Britanniassa.
Harvalle on merkitystä, onko hän joku hiippari Bristolista.
Teemu Mäki
Taiteilija ja Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki uskoo, että Banksyn henkilöllisyys ei kiinnosta suurinta joukkoa ihmisistä ”pätkääkään”.
Enemmän kiinnostavat mystisen taiteilijat teokset, jotka ilmestyvät milloin minnekin, sekä se, mitä ne kertovat juuri siinä kontekstissa.
– Harvalle on merkitystä, onko hän joku hiippari Bristolista, joka on Massive Attack -yhtyeen tyyppien kaveri, vai kuka hän on.
Mikäli Banksyn henkilöllisyys jossain vaiheessa varmistuisi, Mäki ei usko, että sillä olisi sen suurempaa vaikutusta oikein mihinkään.
– Jos yhtäkkiä paljastuisikin, että Banksy on pakistanilainen nainen, se olisi hätkähdyttävä yllätys, mutta silloinkin reaktio olisi ilahtuneen huvittunut.
Banksy on maalannut teoksia Venäjän sodan vahingoittamiin rakennuksiin Ukrainassa:
Oikean nimen julkituominen ei olisi myöskään Banksylle vaaraksi, vaikka hänen teoksensa ottavat kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Mäen mukaan hän ilmaisee kuvallisin keinoin asioita, jotka ovat lähellä YK:n ihmisoikeuksien julistusta. Niihin ihmisten on helppo yhtyä.
– Oletan, että hänenkin kohdallaan anonyyminä pysyminen on ennen kaikkea keino ylläpitää arkista yksityisyyttä. Silloin ei joudu julkisuuden lieveilmiöiden kohteeksi, kun ihmiset tunnistavat kadulla, ottavat kuvia ja tulevat höpöttelemään.
Rahastusta Banksyn taiteella
Turussa avautuu ensi kuussa Banksyn töitä esittelevä The Mystery of Banksy – A Genius Mind –näyttely.
Sillä ei ole taiteilijan hyväksyntää, ja esille tulevat yli 150 teosta eivät ole aitoja. Muut taiteilijat ovat esimerkiksi mallintaneet jo katukuvasta hävinneitä seinämaalauksia.
Banksy ei tee yhteistyötä museoiden kanssa. Hän on tiettävästi antanut siunauksen ainoastaan yhdelle kotikaupungissaan Bristolissa vuonna 2009 pidetylle näyttelylle.
Turkuun näyttelyn tuo poptaiteen museo PoCo, joka sijaitsee Tallinnassa.

Avaa kuvien katselu
Maailmaa kiertävässä näyttelyssä Banksyn teoksista on tehty kopioita, jotta niiden esittäminen on mahdollista. Turun näyttelyn teoskopioissa on Banksyn paljon käyttämä apina. Kuva: Niclas Lundqvist / Yle
Avaa kuvien katselu
Katutaiteen lisäksi Banksy on tuottanut suuren määrän maalauksia ja grafiikkaprinttejä myyntiin. Tässä aidoiksi vahvistettuja vedoksia asetellaan näytille myyntiä varten Christiesin huutokaupssa Lontoossa vuonna 2021. Kuva: Neil Hall 7 EPA
Suomen ensimmäinen Banksy-näyttely pidettiin Mäntän Serlachius-museossa vuonna 2021. Banksy. A Visual Protest -näyttelykään ei saanut taiteilijan hyväksyntää, vaikka taideteokset olivat varmistetusti aitoja.
– Ne tulivat hänen lähipiirissään olevilta keräilijöiltä, kertoo Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen.
Banksy haluaa, että hänen taiteensa näkeminen on ilmaista. Siksi myös Mäntän näyttely oli yleisölle maksuton.
Banksyn teokset tuntuvat kiinnostavan ihmisiä, olivatpa ne aitoja tai eivät. Turkuun tuleva näyttely on kiertänyt useissa Euroopan kaupungeissa ja kerännyt jo yli kaksi miljoonaa kävijää.
Voit katsoa kuvagallerin kuvia suurempina klikkaamalla niitä.

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu
Banksyn väheksyminen sillä perusteella, että hän on ikään kuin jonkinlainen äärimmäisen helppotajuinen populisti, on mielestäni pöhköä.
Teemu Mäki

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu
Sivonen ei tunne tarkemmin Suomeen tulevan näyttelyn taustoja, mutta tietää, että maailmalla kiertää useampiakin Banksy-näyttelyjä, joissa ei ole esillä aitoja teoksia.
– Monet niistä ovat lähinnä rahastusta, sanoo Sivonen.
Samoilla linjoilla on Mäki. Hän nostaa vertailuksi viime kesänä Tampereella esillä olleen Vincent Van Goghin teoksia esitelleen Van Gogh Alive -näyttelyn. Kyseessä on immersiivinen kokemus, kun seinille projisoidaan videoita hänen maalauksistaan.
Hänen mielestään elämykselliset näyttelyt ovat ”höpsöjä”, vaikkakin taloudellisesti kannattavia.
Mäki korostaa, että tällaiset näyttelyt voivat olla monelle myönteinen kokemus, mutta kuvataidetta aktiivisesti seuraavat kiertävät ne kaukaa.
Esimerkiksi perinteiset öljyvärimaalaukset pitää hänen mielestään päästä näkemään alkuperäisessä muodossaan.
Banksyn kohdalla on toisin. Teokset on tehty katutaiteeksi, jonka ei ole tarkoituskaan olla ikuista. Banksyn seinämaalaukset päätyvät kuitenkin ihmisten tietoisuuteen tiedotusvälineiden ja somen kautta.

Avaa kuvien katselu
Banksyn katutaide on vahvasti sidoksissa paikkaan, johon se on maalattu. Esimerkiksi Ukrainassa Banksy on teoksillaan komentoinut siviilirakennusten pommituksia. Kuva: STELLA Pictures/ddp/abaca press
Avaa kuvien katselu
Monesti teokset irrotetaan paikasta, johon ne on alun perin maalattu, jolloin teoksen sanoma muuttuu. Kuva: Rinna Härkönen / Yle
Avaa kuvien katselu
Autoratismin ja valvontayhteiskunnan vastustaminen ovat yleisiä aiheita Banksyn töissä. Tämä teos oli vuonna 2014 Cheltenhamilaisen puhelinkopin yhteydessä. Kaupungissa sijaitsee Britannian signaalitiedusteluun erikoistununeen viranomaisen päämaja. Kuva: EPA/NEIL MUNNS
Mäen mielestä Banksyn taiteesta on nurinkurista järjestää näyttelyitä. Hänen teoksensa eivät kuulu näyttelytilaan vaan julkisille paikoille.
– Ihminen kävelee vaikkapa muurin vartta Palestiinassa ja hätkähtää, että mikäs tämä tällainen seinämaalaus on, joka on tänne ilman lupaa ilmestynyt. Onpa kiehtova!
Banksyn alkuperäisiä taideteoksia on harvoin esillä myös sen takia, että ne ovat päätyneet keräilijöiden kokoelmiin. Teoksista maksetaan miljoonia huutokaupoissa tai yksityisissä myyntitilaisuuksissa.
Mäki uskoo, että Banksyn teosten arvo tulee suoraan hänen media-arvostaan eikä teosten.
– Mielestäni hänen teoksensa eivät ole vaikkapa piirustuksina ja maalauksina hyviä.
Banksyn asema taidemaailmassa on erikoinen. Hän on arvostettu, menestynyt ja kadehdittu taiteilija, mutta samaan aikaan moni ammattitaiteilija ei ota häntä vakavasti.
– Banksyn väheksyminen sillä perusteella, että hän on ikään kuin jonkinlainen äärimmäisen helppotajuinen populisti, on mielestäni pöhköä, sanoo Mäki.
Mäen mukaan Banksyä arvostetaan juuri sen takia, että hänen taiteensa on niin tehokkaasti viestivää ja ymmärrettävää.
Banksyn katutaidetempaukset sekä hänen mystinen persoonansa ovat jaksaneet kiinnostaa ihmisiä jo parin vuosikymmenen ajan. Hänet tiedetään poikkeuksellisen laajasti ympäri maailmaa.
– Hän on tunnetuin elossa oleva kuvataiteilija varmaan kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna, sanoo Sivonen.
Areenassa on katsottavissa dokumentti Banksy ja varastettu surullinen tyttö (2023):