Pienten metsäpalstojen puut eivät kiinnosta ostajia. Suomen metsäkeskus arvioi, että puunkorjuun ulkopuolelle jää kymmeniä miljoonia kuutioita.
Avaa kuvien katselu
Stora Enson ostopäällikkö Johanna Simanainen tutustuu Arto Karjalaisen metsäpalstaan Nurmeksessa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle
- Pienmetsänomistajien on vaikea myydä puuta, koska ostajat eivät ole kiinnostuneita pienistä tai hajanaisista palstoista.
- Suomen metsäkeskuksen mukaan kymmeniä miljoonia kuutioita puuta jää tämän vuoksi korjaamatta.
- Ilmiö aiheuttaa yhteiskunnalle arviolta 10–20 miljardin euron menetykset.
Nurmeslaisella pienmetsänomistajalla Arto Karjalaisella on ongelma. Hän haluaisi myydä puuta, mutta ne eivät kiinnosta ostajia.
Karjalaisen pieni metsäpalsta on useassa osassa, joista yksi on runsaan hehtaarin kokoinen.
Kiinteistöllä on käymässä Stora Enson ostopäällikkö Johanna Simanainen, joka pitää Kuutostien halkomaa palstaa hankalana.
– Metsäkone ei voi ylittää valtatietä, eikä tielle voi turvallisuussyistä tehdä puutavaravarastoa, hän selittää.
Avaa kuvien katselu
Kuutostie pirstoo Arto Karjalaisen omistaman metsäpalstan Nurmeksessa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle”Eriarvoinen asema”
Palstan omistaja Karjalainen katsoo pienmetsänomistajien joutuvan puukauppa-asioissa eriarvoiseen asemaan kuin muut metsänomistajat.
– Isot yhtiöt eivät joko tee ollenkaan tarjousta tai sitten kuutiohinnat ovat niin pienet, ettei kauppoja synny.
Stora Enson Johanna Simanainen vakuuttaa, että puukauppa kiinnostaa lähtökohtaisesti aina. Hänen mukaansa joskus ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa yhtiö ei pysty tekemään tarjousta.
Koneellinen puunkorjuu ei ole hänen mukaansa kannattavaa silloin, kun korjattavaa puuta on vähän.
– Siitä ei hyödy puuta ostava firma, ei yrittäjä, eikä myöskään metsänomistaja.
Avaa kuvien katselu
Ostopäällikkö Johanna Simanaisen mukaan puu kiinnostaa metsäyhtiöitä aina, mutta tarjouksen tekeminen pienen metsäpalstan puista on joskus haasteellista. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / YleKorjaamatta jää miljoonia kuutioita
Karjalaisen metsäpalsta on esimerkki yleisemmästä ongelmasta.
Suomen metsäkeskuksen mukaan maassa on noin 160 000 metsänomistajaa, joiden metsäpalstan koko on puolesta hehtaarista alle kahteen hehtaariin. Heidän lisäkseen on lähes 100 000 sellaista metsänomistajaa, joilla on 2–5 hehtaaria metsää.
Avaa kuvien katselu
Puunostajien kiinnostus voi olla vähäistä, jos metsäpalsta on pieni ja vaikeasti saavutettavissa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle
Myös puunkorjuu saarista on haasteellista. Suomen metsäkeskuksen johtavan asiantuntijan Markku Remeksen mukaan Suomessa on noin 178 000 saarta, joissa on viitisenkymmentä miljoonaa kuutiota puuta.
– Jos saari on esimerkiksi neljän hehtaarin kokoinen, niin puunkorjuu sieltä on jo suojavyöhykkeiden vuoksi todella hankalaa.
Suojavyöhyke on rantaa kiertävä alue, jolla puita ei hakata, tai hakkuu tehdään poimintana.
Remes katsoo, että korjuun ulkopuolelle jää varovasti arvioituna kymmeniä miljoonia kuutiometrejä puuta.
– Yhteiskunnalta jää tällaisella puumäärällä saamatta 10–20 miljardia euroa.
Kokoluokka vastaa noin puolentoista vuoden markkinahakkuiden määrää.
Tällä videolla metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes kertoo, millaisia vaikutuksia talousmetsälle voi olla, jos puunkorjuu jää tekemättä:
Video: Antti-Petteri Karhunen / YleNaapureiden yhdistettävä voimat?
Johanna Simanaisen mukaan ostajan kiinnostus puukauppoihin lisääntyy, jos kyseessä on yhden pienmetsänomistajan palstan sijasta laajempi alue.
Naapureiden puunmyyntiaikeet eivät ole kuitenkaan aina etukäteen tiedossa.
Tällä videolla Arto Karjalainen ja ostopäälllikkö Johanna Simanainen keskustelevat käytännön ongelmista, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin myydä puuta laajemmalta alueelta:
Video: Antti-Petteri Karhunen / Yle
Simanainen toivoo, että metsänomistajat voisivat puhua asioista keskenään enemmän.
– Voisivatko naapurit keskustella vaikka postilaatikolla hakkuutarpeista ja mahdollisuuksista laittaa yhdessä puuta tarjolle?
Arto Karjalainen puolestaan aikoo odottaa, että hänen puunsa kasvavat isommiksi.
– Lopulta on pakko tehdä kauppa myös alhaiseen hintaan, kun ei enää kannata jättää kaikkia puita pystyyn lahoamaan.
Avaa kuvien katselu
Arto Karjalaisen mukaan puunostajien pitäisi tarkistaa myös naapuripalstojen myyntihalut. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle