Nuhaa, aivastelua, silmien kutinaa. Kevään siitepölykauteen voi liittyä monenlaista oirehdintaa. Apua tarjoavat allergialääkkeet.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren Terveystalosta kertoo mitä lääkkeitä käyttäessä kannattaa ottaa huomioon.
1. Voiko allergialääkkeitä käyttää huoletta?
Kyllä voi. Kun ei ylitä lääkepakkauksessa tai reseptissä olevaa annostusta, niiden käyttö on hyvin turvallista. Elämänlaatua heikentäviä oireita ei tarvitse sietää.
Ihmiset usein pelkäävät lääkkeiden säännöllistä käyttöä ja yrittävät sinnitellä ilman niitä tai mahdollisimman vähällä käytöllä. Tavoite ei ole mahdollisimman vähäinen lääkkeiden käyttö vaan oireettomuus. Allergioissa oireet voivat olla hyvin häiritseviä, haitata arkea, keskittymiskykyä ja yöunia, mikä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti jaksamiseen ja hyvinvointiin.
Allergialääkkeet ovat erittäin turvallisia täsmälääkkeitä. Ne vaikuttavat juuri siihen, mihin pitää, eivätkä oikeastaan mihinkään muuhun. Nenäkortisonit eivät imeydy luustoon tai ihoon – sitä on turha pelätä. Kortisonipitoisuudet ovat niin pieniä, että niitä ei voi verestä mitata.
Allergialääkkeitä voi myös turvallisesti käyttää muiden lääkkeiden kanssa. Yhteisvaikutuksia on hyvin vähän.
2. Kannattaako allergialääkkeet aloittaa hyvissä ajoin, jo ennen siitepölykauden starttia?
Se ei ole tarpeen. Antihistamiinit ovat erittäin nopeavaikutteisia. Niiden vaikutuksen huomaa yleensä kolmessa vartissa. Riittää, kun aloittaa lääkityksen, kun nenä alkaa niiskuttaa tai silmät vuotaa.
Myös uusimmat nenäkortisonit vaikuttavat alle tunnissa.
Aiemmin ohjeistettiin, että lääkkeitä olisi hyvä alkaa käyttää jo paria viikkoa aiemmin. Neuvottiin myös seuraamaan Viron siitepölytiedotuksia. Sieltä saattaakin sopivalla tuulella kantautua eteläiseen Suomeen pähkinäpensaan siitepölyä jopa helmikuun loppupuolella.
Meillä leppä on ensimmäinen, joka alkaa kukkia – tavallisesti maalis–huhtikuussa. Lounaisrannikolla siitepölyä levittävät myös pähkinäpensaat.
3. Antihistamiini väsyttää. Auttaisiko joku toinen tuote?
Vaikka uusiin, toisen polven antihistamiinien haittavaikutuksiin ei kuulu väsymys, usein ihmiset kuitenkin kokevat, että tietyt lääkkeet väsyttävät. Jos näin on, kannattaa ehdottomasti kokeilla jotain toista allergialääkettä. Ei tarvitse alistua siihen, että tämä nyt vain on näin.
Allergialääkkeiden teho on hurjan yksilöllistä, vaikka niillä on sama vaikutusmekanismi. Antihistamiinit estävät histamiini-välittäjäaineen erittymisen elimistössä. Histamiinia erittyy, kun keho ylireagoi allergian aiheuttajaan.
4. Antihistamiini ei tunnu riittävän silmä- ja nenäoireisiin. Mikä avuksi?
Antihistamiini ei ole kovin tehokas lääke tukkoisen nenän hoitoon. Siinä auttaa nenästeroidi eli nenän paikalliskortisoni. Jos silmäoireet, kuten kutina, punoitus, vetistys ja kirvely haittaavat, silmiin laitettavat antihistamiinitipat ovat tehokkaita.
Nenän paikalliskortisoni saattaa joskus kuivattaa vähän limakalvoja, mutta siihen voi ottaa avuksi öljypohjaisen nenäsuihkeen. Nenäkortisonin annosta voi myös pienentää tai kokeilla toista valmistetta.
5. Miten muuten voi helpottaa allergiaoireita kuin lääkkeillä?
Erityisesti vanhemmat ihmiset tykkäävät kuivattaa pyykkejä ulkona. Siitepölykaudella tätä ei kannata missään nimessä tehdä. On ihana ajatus mennä ilmanraikkaisiin lakanoihin nukkumaan, mutta siitepölyaikana se on sama kuin nukkuisi koivumetsässä.
Ei myöskään kannata tuulettaa ikkunoiden ja ovien kautta siitepölykauden aikana. Ilmanpuhdistin kotona voi vähentää sisäilman allergeeneja. Myös kodin pitäminen puhtaana eli säännöllinen imurointi ja pölyjen pyyhkiminen vähentävät allergeenikuormaa.
Hiukset kannattaa huuhdella ja vaatteet vaihtaa ulkona olon jälkeen.
Nenäkannun säännöllinen käyttö puhdistaa nenä- ja poskionteloiden limakalvoja.
6. Pitääkö allergialääkkeet ottaa koko siitepölykauden?
Jos on saanut koko jättipotin eli on allerginen sekä lepälle, koivulle, heinälle että pujolle, allergialääkkeitä on syötävä useita kuukausia. Siitepölykausi voi kestää lokakuun loppuun asti.
Koivu on meillä pahin siitepölyn lähde, mutta onneksi sen hurjin aika kestää vain pari viikkoa.
7. Esiintyykö Suomessa pöly- punkkiallergiaa?
Se on Suomessa hyvin harvinainen. Meillä kuiva ja kylmä talvi-ilma pitää pölypunkit kurissa. Pölypunkille herkistyminen on tavallisinta allergista astmaa, allergista nuhaa tai atooppista ihottumaa sairastavilla.
Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa on toisin. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, jossa on kaikissa asunnoissa kokolattiamatot ja kodit enemmän tai vähemmän homeessa, pölypunkkiallergiaa on paljon.
Jos olen tehnyt vastaanotollani diagnoosin pölypunkkiallergiasta, niin poikkeuksetta nämä potilaat ovat asuneet ulkomailla.
8. Mitä allergioille tapahtuu, kun ihminen vanhenee?
Tavallisesti allergiset reaktiot helpottavat iän myötä, siellä eläkeiän kieppeillä. Tämä johtuu siitä, että limakalvot eivät ole enää niin aktiivisia kuin nuorempana. Eli jos on kärsinyt aiemmin ikävistä oireista siitepölykaudella, voi olettaa, että ne helpottavat ikääntyessä. Harvalla 70–80-vuotiaalla on sellaisia oireita kuin parikymppisellä.
9. Voiko siitepölyallergia puhjeta aikuisiällä?
Kyllä voi. Ilmaston lämpeneminen voi johtaa siihen, että aiemmin oireeton tai vähäoireinen ihminen saa hankalia oireita.
Ilmaston lämmetessä ilmassa on enemmän hiilidioksidia, ja tällöin kasvit yhteyttävät enemmän, mikä lisää siitepölypitoisuuksia.
Ilmaston lämpeneminen lisää myös siitepölykasvien määrää. Koivu on Suomessa suurin allergioiden aiheuttaja, ja lehtimetsävyöhyke siirtyy koko ajan pohjoisemmaksi. Pähkinäpensasta ja leppää on myös enemmän.
Lisäksi ilmansaasteet lisäävät allergeenien aggressiivisuutta ja kuljettavat siitepölyä kauemmaksi.
10. Voiko allergia tai astma jäädä huomaamatta lääkärissä?
Allergia ja astma ovat hyvin tavallinen pariskunta, ne kulkevat usein käsi kädessä. Astman diagnoosi saattaa viivästyä sen takia, että ihminen ajattelee hengästymisen ja suorituskyvyn heikentymisen liittyvän vanhenemiseen.
Voi olla myös niin, että ihmisellä on pahat allergiaoireet eikä terveydenhuollossa ymmärretä, että astma on siinä yhtenä osatekijänä.
Tai sitten voi olla niin päin, että on pahat astmaoireet, jotka eivät vain helpota. Tällöin taustalla saattaa olla hoitamaton allerginen nuha. Lääkärin pitäisi aina muistaa epäillä tätä, jos astmaoireita ei saada kuriin