Pysäyttävä näky: Nykytaiteen museo Kiasman katosta riippuu värikkäitä, poronhoidossa käytettäviä suopunkeja kuin hirttosilmukoita.
Taideteos viittaa saamelaisten itsemurhiin ja kertoo heille tärkeän elinkeinon vaikeutumisesta.
Avaa kuvien katselu
Máret Ánne Saran installaatio on nimeltään Ansassa (2018). Saamelaiset käyttävät suopunkeja etenkin poroerotuksissa. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Ensimmäistä kertaa Kiasmassa
Taidenäyttely Entiset ainoat – Saamelaisen taiteen aika on poikkeuksellinen.
Ensimmäistä kertaa Helsingissä ja Kiasmassa on laajamittainen saamelaisen nykytaiteen yhteisnäyttely.
Esillä on saamelaista ja saamelaisia käsitteleviä taidetta Saamenmaalta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.
Uutuusnäyttelyyn teokset on valinnut näyttelyn kuraattori, Tenojokilaaksossa asuva Petra Laiti.
Avaa kuvien katselu
Kuraattori Petra Laiti ja taiteilijat Lada Suomenrinne ja Eveliina Sarapää katselevat Tomas Colbengtsonin teosta Kolonisaation_välissä (2014). Kuva: Petteri Bülow / Yle
Näyttely tarkastelee saamelaisten elämää menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden kautta.
– Myös sitä, miten ulkopuolisten ihmisten tulo Saamenmaalle on vaikuttanut saamelaisten elämään ja yhteiskuntaan. Nimi Entiset ainoat viittaa siihen, että saamelaiset ovat joskus olleet ainoita omilla maillaan, Petra Laiti sanoo.
- Sápmi (suomeksi Saamenmaa) on neljän valtion, Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueella.
- Varhaisimmat merkit asutuksesta Saamenmaalla n. 10 000 vuoden takaa.
- Saamelaisia laskentatavasta riippuen 75 000-100 000.
Avaa kuvien katselu
Siri Baggermanin näkemys droonia lennättävästä saamelaisesta teoksessa Drooni (2021). Kuva: Siri Baggerman
Saamelaisia ”maailmanluokan tekijöitä”
Näyttelyssä on teoksia yli 20 taiteilijalta. Näet listan kaikista taiteilijoista jutun lopusta.
Esillä on on muun muassa grafiikkaa, valokuvia, installaatioita, maalauksia ja tekstiilitaidetta. Töitä valitessaan Laitilla riitti valinnanvaraa.
– Tekijöistä ja laadusta ei ole pulaa. Nykytaiteemme on vireää. Saamelaisilla on valtavasti maailmanluokan tekijöitä.
Avaa kuvien katselu
Outi Pieskin suuret tekstiili-installaatiot pohjaavat saamelaiseen käsityöperinteeseen, saameksi duodjiin. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Avaa kuvien katselu
Pieskin teoksen takaa pilkistää Berit Marit Hættan tekstiiliaplikaatio Sarakka (1998). Kuva: Petteri Bulow / Yle
Suurin osa näyttelyn taiteilijanimistä on suomalaiselle taideyleisölle ennestään tuntemattomia.
Yksi tunnetuimmista, myös kansainvälisesti, on jo edesmennyt Nils-Aslak Valkeapää (1943–2001).
Tältä näyttää hänen akryylityö Nimetön (Omakuva/Noaidi, 1991):
Avaa kuvien katselu
Nils-Aslak Valkeapään teoksia näyttelyssä on yhteensä kolme. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Rovaniemellä asuvan taiteilija Lada Suomenrinteen juuret ovat Pohjois-Venäjällä.
Kiasmaan Laiti on valinnut Suomenrinteeltä kolme valokuvateosta.
Videolla näkyvä teos Staalo minut nielaiskoon sarjasta Hätätilanteen sää (2025) on kunnioitus saamelaisaktivisteille.
Taiteilija Lada Suomenrinne palkittiin viime vuonna Nordean taidesäätiön palkinnolla sekä Suomen taideyhdistyksen Dukaattipalkinnoilla.
Taiteilija Eveliina Sarapää asuu Helsingissä, mutta hänen juurensa ovat Utsjoella.
Yksi hänen teoksistaan on moderni tulkinta lohipadosta.
– Se liittyy isoisääni, hänen rakentamiinsa lohipatoihin sekä Tenojoen kohtaloon. Minulle teos on meidän perinteisen kulttuurimme taltioimista.
Lohipato-teoksen (2024) materiaali on mäntypuu. Eveliina Sarapää on opiskellut arkkitehdiksi pääaineenaan puuarkkitehtuuri.
Eveliina Sarapää uskoo, että näyttely voi lisätä tietoa saamelaisista.
– Taide on hyvä keino saada ei-saamelaisia ymmärtämään kulttuuriamme paremmin.
Saamelaisen taiteen buumi
Saamelaisten taide on nosteessa. Tänä vuonna saamelaista kulttuuria esitellään useissa näyttelyissä eri puolilla maata.
Entiset ainoat on Inarissa sijaitsevan saamelaismuseo Siidan yhteisnäyttely, ja osa teoksista tulee sinne esille lokakuussa.
Lisäksi Helsingin kaupunginmuseo avaa kaupunkisaamelaisten elämää esittelevän näyttelyn marraskuussa.
Petra Laiti on iloinen siitä, että saamelaiset ja saamelaisten taide kiinnostavat.
– Mutta Suomi tulee jälkijunassa. Ruotsissa ja Norjassa saamelaistaiteen noste alkoi jo vuosia sitten. Nyt Suomessakin on herätty, että hitsi, tämähän on suorastaan trendi.
Avaa kuvien katselu
Raisa Porsangerin Kätketyn paljastaminen (2021) ja Jorma Purasen Nimetön sarjasta Kuvitteellinen kotiinpaluu (1996). Kuva: Petteri Bülow / Yle
Viime vuoden joulukuussa Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovutti loppuraporttinsa valtioneuvostolle, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle.
Raportti kirjaa suosituksia saamelaisten aseman parantamiseksi.
Petra Laiti muistuttaa, että arktiseen alueeseen kohdistuu kansainvälistä kiinnostusta sijaintinsa sekä luonnonvarojen takia. Samalla alkuperäiskansojen oikeudet ovat unohtuneet.
– Näyttelyssä näkyy voimakas poliittinen ääni, mutta myös huumori, herkkyys ja toivo, hän sanoo.
Kuollut yhteiskunta ei tee taidetta
Petra Laiti
Laitin mielestä nyt on tärkeää näyttää saamelaisen kulttuurin elinvoima.
– Saamelainen yhteiskunta ei ole missään vaiheessa kuollut tai romahtanut, koska kuollut yhteiskunta ei tee taidetta.
Kuraattori ja saamelaisaktivisti Petra Laiti sanoo, että Saamenmaa elää ja kukoistaa, mutta on samalla suurten haasteiden ja historiallisten vääryyksien kohde.
- Siri Baggerman
- Tomas Colbengtson
- Marja Helander
- Rose-Marie Huuva
- Berit Marit Hætta
- Johdet x Pirak
- Márjá Karlsen
- Hans Ragnar Mathisen
- Britta Marakatt-Labba
- Joar Nango
- Outi Pieski
- Katarina Pirak Sikku
- Raisa Porsanger
- Jorma Puranen
- Máret Ánne Sara
- Eveliina Sarapää
- Hilde Skancke Pedersen
- Katarina Spik Skum
- Lena Stenberg
- Lada Suomenrinne
- Arvid Sveen
- Tapio Tapiovaara
- Nils-Aslak Valkeapää
- Niillas Holmberg
- Pekka Aikio
Entiset ainoat – Saamelaisen taiteen aika, Kiasma, Helsinki 27.3.–6.9.2026.