Pohjoismaissa on noin 150 tarkoituksella huomaamattoman näköistä rakennusta, joiden tekniikka pitää merikaapelien dataliikenteen nopeana.
Global Connectin projektipäällikkö Patrik Gylesjö esittelee vahvistinaseman toimintaa. Video on osin sumennettu turvallisuussyistä. Video: Samuli Holopainen / Yle | Kalle Mäkelä / Yle
- Pohjoismaissa on noin 150 niin kutsuttua ILA-asemaa, joiden tehtävä on vahvistaa merikaapelien signaalia.
- Asema auttaa pitämään tietoliikenteen käynnissä esimerkiksi kaapelirikkojen tapahtuessa.
- Merenalaiset kaapelit ovat haavoittuvia, mutta häiriöt ovat olleet toistaiseksi vähäisiä.
- Uudella teknologialla älykaapelit voivat tunnistaa lähestyvän laivan jopa kymmenien kilometrien päästä.
Havumetsässä kulkevan polun päässä Uudenkaupungin seudulla seisoo pieni punainen mökki.
Ulkopuolelta rakennus ei herätä huomiota, mikä on tarkoituskin. Seinien sisäpuolelta nimittäin löytyy yksi keino suojautua Itämeren kaapelirikkojen aiheuttamilta vahingoilta.
Kyseessä on Pohjois-Euroopan suurimman kuituverkkoyhtiön Global Connectin omistama ILA-asema (Intermediate Line Amplifier), jonka tehtävä on vahvistaa meressä kulkevan datakaapelin signaalia.
Ilman erillistä vahvistinta esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä kulkevan tietoliikenteen voimakkuus heikkenisi huomattavasti muun muassa pitkän välimatkan ja vedenalaisen ympäristön takia.
Avaa kuvien katselu
Tämä pieni ja huomaamaton rakennus vahvistaa merikaapeleissa kulkevaa tietoliikennettä. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
Samankaltaisia punaisia mökkejä on sijoitettu Itämeren alueelle noin sadan kilometrin välein. Rakennuksia ei ole suojattu esimerkiksi aidoilla. Näin ne eivät kiinnitä ulkopuolisten huomiota.
Asemista on hyötyä myös silloin, kun merikaapelin rikkoutuminen uhkaa hidastaa tietoliikennettä.
– Pohjoismaissa on noin 150 tällaista asemaa. Tämä kyseinen asema vahvistaa Ruotsista tulevaa valokuitukaapelin signaalia. Signaali kulkee laitteiston läpi, jonka jälkeen se lähetetään edelleen Suomeen, kertoo Global Connectin merikaapeleista vastaava projektipäällikkö Patrik Gylesjö.
Ohut kaapeli kestää sään, ei tihutöitä
Merikaapeleihin kohdistuvat uhat ovat viime vuosina lisääntyneet.
Kaapelirikoista ei ole kuitenkaan koitunut merkittäviä häiriötä, kertoo Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Marko Kotilainen. Itämeressä kulkee kymmeniä datakaapeleita.
– Häiriöt ovat olleet lähinnä viiveitä tai hetkellisiä katkoksia. Internetin tekniikka on aika vikasietoinen. Jos jokin yhteys menetetään, protokollat osaavat etsiä uuden reitin tietoliikenteelle, Kotilainen toteaa.
Avaa kuvien katselu
Öljytankkeri Eagle S vaurioitti sähkökaapelia ja useaa tietoliikennekaapelia Suomenlahdella joulupäivänä. Kuva: Markku Pitkänen / Yle
Global Connect omistaa suurimman osan Itämerellä kulkevista merenalaisista kaapeleista. Yhtiö välittää noin kolmasosan tietoliikenteestä Suomen ja Ruotsin välillä, sanoo yhtiön Suomen toimitusjohtaja Helena Bergstrand.
Hän esittelee valokuitukaapelia, joka ei ole normaalia puutarhaletkua paksumpi.
– Tämä kaapeli pystyisi käsittelemään koko Pohjoismaiden tietoliikenteen. Kaapelin sisältä löytyy todella ohuita valokuitusäikeitä. Niitä suojaa panssarointi, jonka ympärillä on vielä suojakuori, jotta kaapeli erottuu kunnolla, Bergstrand sanoo.
Itämeressä kulkevan valokuitukaapelin panssarointi kestää pienet kolhut. Video: Samuli Holopainen / Yle | Kalle Mäkelä / Yle
Panssarointi antaa suojaa lähinnä Itämeren sääoloilta. Meressä kulkevat datakaapelit kestävät hyvin esimerkiksi virtauksia tai jäitä. Kaapelit kestävät myös pienten huviveneiden ankkureiden aiheuttamia kolhuja.
– Avovesillä kaapeleita on kuitenkin vaikea suojata. Haavoittuvuus on ongelma, ja otamme mielellämme vastaan kaiken avun kaapelien suojaamiseksi, Patrik Gylesjö sanoo.
Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten tekemä merialueiden mahdollisimman tehokas valvonta auttaa havaitsemaan epäilyttävän meriliikenteen riittävän ajoissa.
Meriturvallisuusyksikön päällikkö Mikko Hirvi Rajavartiolaitokselta huomauttaa, että Rajavartiolaitos valvoo merialueita kokonaisuutena, johon kuuluu muun muassa meripelastus, ympäristövahinkojen torjunta sekä luvattomien rajanylitysten ehkäisy.
– Kriittisen infran valvonta on osa tätä kokonaisuutta. Olemme läheisessä vuorovaikutuksessa kaapeleita ja kriittistä vedenalaista infrastruktuuria omistavien tahojen kanssa. Totean kuitenkin, että vastuu omaisuudesta on ennen kaikkea yrityksillä, Hirvi sanoo.
Älykaapeli tunnistaa lähestyvän laivan
Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Marko Kotilainen myöntää, että merialueilla kaapelien suojaaminen joko tahattomilta tai tahallisilta tuhotöiltä on vaikeaa.
– Toki merikaapelin voisi upottaa usean metrin syvyyteen merenpohjan alle. Se olisi todella kallista. On kuitenkin vaikea nähdä, miten kaapelia voisi suojata esimerkiksi suurten alusten tuhansia kiloja painavilta ankkureilta, jotka kyntävät pohjaa todella syvältä.
Avaa kuvien katselu
Valokuitukaapeli on avomerellä altis tahalliselle ja tahattomalle tuhotyölle, pohtii Global Connectin Suomen toimitusjohtaja Helena Bergstrand. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
Yksi tapa suojata Itämeressä kulkevia kaapeleita olisi yksinkertaisesti asentaa lisää kaapeleita, Helena Bergstrand pohtii.
– Jos yksi kaapeli menee jostain syystä poikki, dataliikenne voisi kulkea toista kautta. Kaapelien määrän lisääminen vaatisi tosin paljon investointeja, hän sanoo.
Global Connect on myös kokeillut uutta kaapeliteknologiaa, joka pystyy tunnistamaan lähestyvän aluksen tai muun kohteen jopa 80 kilometrin päästä.
Marko Kotilainen näkee kokeilussa mahdollisuuksia.
– Maailmalla on käytetty valokuitukaapelia eräänlaisena tunnistimena esimerkiksi maanjäristyksen havaitsemiseen. Tällaista voisi käyttää myös lähestyvien laivojen tunnistamisessa.
Älykaapeli voi tunnistaa lähestyvän vaaran jo 30 minuuttia ennen mahdollista sabotaasia. Video: SVT