Poliittinen päätös Baltian puolustuslinjasta tehtiin kaksi vuotta sitten. Nyt tuli varsinainen hankintapäätös. Rakennustyöt alkoivat jo ennen virallista hankintaa viime syksyn lopulla.
Venäjän rajan lähellä. Viron bunkkerilinjan rakennustyöt alkoivat viime vuoden lopulla. Hendrik Tali / RKIK
Viron puolustusvoimien investointikeskus RKIK julkisti helmikuun lopulla päätöksen hankkia maan itärajalle eli Venäjän vastaiselle rajalle 600 betonibunkkeria. Ne pystytetään Viron ja Venäjän välisille maarajaosuuksille Peipsijärven pohjois- ja eteläpuolille.
Rakennustyöt aloitettiin jo viime vuoden lopulla ennen lopullista hankintapäätöstä, RKIK tiedotti joulukuussa. Lisäksi kaikkien bunkkerien sijainti on jo päätetty. Työt on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2027 loppuun mennessä.
Samaan aikaan ja yhteistyössä Viron kanssa vastaavaa linjaa omille mailleen Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisille rajoille rakentavat myös Latvia ja Liettua. Viron osalta rakennustyöt maksavat 60 miljoonaa euroa.
Nyt julkistetussa päätöksessä uutta ei ole Baltian puolustuslinjan idea sinänsä, vaan konkreettinen yhdessä Latvian kanssa tehty päätös bunkkerien hankinnasta. Poliittinen periaatelinjaus puolustuslinjasta tehtiin jo tammikuussa 2024, RKIK täsmentää englanninkielisessä hanke-esittelyssään.
Bunkkerit ovat vain yksi osa puolustuslinjaa. Kyseessä on massiivinen estevyöhyke, jonka Baltian maat aikovat rakentaa Naton ja Venäjän väliselle rajalle. Varsinaisen piikkilankaisen raja-aidan taakse sijoitetaan muun muassa panssariestekaivantoja ja lohikäärmeen hampaina tunnettuja betonisia panssariesteitä, miinakenttiä ja varastoja.
Elementtejä. Viro rakentaa bunkkereita osin betonielementeistä, osin paikalla valaen. Hendrik Tali / RKIK
Jos linja toteutuu niin järeänä kuin RKIK sitä esittelee infografiikassaan, alkaa rajalinja muistuttaa Berliinin muuria tai Itä- ja Länsi-Saksan välistä rajaa kylmän sodan lopulla 1980-luvulla.
Kukin bunkkeri on noin 35 neliömetrin kokoinen, ja sisään mahtuu noin 10 sotilasta. Rakenteet on suunniteltu sen mukaan, että bunkkerin pitäisi kyetä suojelemaan sotilaita Venäjän 152 mm kaliiperin tykistön kranaateilta.
Maan alle. Bunkkerit sijoitetaan osittain maanpinnan alapuolelle. Hendrik Tali / RKIK
Yksi bunkkeri 300 metrin välein
Viron koillisraja Peipsijärven pohjoispuolella on noin 75 kilometriä pitkä mitattuna kartalta, jos mitta-askeleen tarkkuus on noin 1 kilometri. Vastaavasti Viron kaakkoisraja järven eteläpuolella on samalla tavoin mitaten noin 100 kilometrin mittainen. Tämä tarkoittaa, että Venäjän rajalle on tarkoitus rakentaa yksi bunkkeri noin 300 metrin välein.
Väliin jää Peipsijärvi, jonka rannikkoa Viron täytyy tietenkin puolustaa, mutta jota tämänkertainen bunkkerihankinta ei koske.
Peipsijärven ”varsinaisen” osan pinta-ala on 2 600 neliökilometriä ja koko järven 3 600 km², kun mukaan luetaan samalla korkeudella sijaitsevat Kuumajärvi ja Pihkovanjärvi. Toisin kuin useimmat Suomen järvet, Peipsijärvi on avara ja pääosin saareton.
Juttu on julkaistu alun perin Tekniikka&Taloudessa.