Asiantuntijat neuvovat, milloin lainan lisälyhennys kannattaa.
Euribor kohosi vuoden 2023 syksyllä neljään prosenttiin. Kuva: Juha-Pekka Laitinen / HS
Asuntolainojen yleinen viitekorko eli 12 kuukauden euribor kohosi tiistaina 2,93 prosenttiin. Korko on ollut yhtä korkealla viimeksi syyskuussa 2024. Perjantaina vuoden euribor oli 2,86 prosenttia.
Asiantuntijat ennakoivat korkojen vaihteluiden pysyvän voimakkaina. Taustalla on epävarma markkinatilanne, jota nyt horjuttaa erityisen paljon Iranin sodan syttyminen.
Jopa neljän prosentin koron mahdollisuutta on väläytelty. Siihen EKP:n talletuskorko viimeksi nousi Venäjän hyökkäyssodan jälkeen vuonna 2023.
Lue lisää: Kova arvio vuoden euriborista: jopa 4 prosenttia mahdollinen
Miten kotitalouksien pitäisi reagoida korkojen nousuun? Kysyimme asiaa kolmelta asiantuntijalta.
Aktian pääekonomisti Lasse Corin vastaa, ettei lainaa kannata nytkään lyhentää, jos ylimääräinen lyhennyserä ei ollut harkinnassa ennen Iranin sotaa.
– Kukaan, tuskin edes Trump, tietää mihin suuntaan sota jatkuu. Korkojen nousut ja laskut kuuluvat asiaan, ja sitä ollaan saatu tässä viime vuosina harjoitella.
– Jos lainaa haluaa kuitenkin lyhentää suunniteltua enemmän korkojen nousun seurauksena, voi yhtä lailla odottaa vielä ja katsoa, miten korkotaso tästä eteenpäin kehittyy, Corin kertoo.
Corinin mukaan 12 kuukauden euriborin nousu on ollut poikkeuksellisen nopeaa, eikä se laske samalla tahdilla.
– Koska Lähi-idässä on myös isketty energian tuotantolaitoksiin, eivät energian tuotanto sekä hinnat palaudu sotaa edeltäneelle tasolla nopeasti, vaikka sota loppuisikin nyt.
Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto nostaa esiin sen, että markkinoilla odotetaan nyt EKP:n koronnostoja. Tähän vaikuttaa niin ikään Iranin sota.
– Sellaisille asuntovelallisille, joilla korontarkistus on lähiaikoina, tulee kuitenkin todennäköisesti korkeampi viitekorko, joka kasvattaa asuntolainan kuukausierää.
– Se kuinka paljon kuukausierä nousee, riippuu lainan suuruudesta ja siitä, mihin viitekorkoon se on sidottu – esimerkiksi korontarkistus 24.3. 12 kuukauden euriboriin sidotulle noin 100 000 euron asuntolainalle tarkoittaa vajaan 30 euron korkeampaa kuukausierää, Kivipelto havainnollistaa.
Kivipelto neuvoo arvioimaan omaa taloudellista tilannetta, jos harkitsee ylimääräistä lyhennyserää. Vaikka lyhennys voikin vähentää tulevia kuluja, korostaa hän puskurin tärkeyttä.
Hän suosittelee puskuriksi muutaman kuukauden menoja vastaavaa rahamäärää.
– Omasta kodista on vaikea myydä yhtä seinää tai huonetta, ja siksi olisi hyvä olla muutakin varallisuutta kuin oma koti.
S-pankin lainapalveluiden kehityspäällikkö Annemari Airaksinen sanoo, että ylimääräinen lyhennys kannattaa, jos asuntolainallisen talous sen vain kestää.
– Jos puskurit ovat pienet, ei kannata laittaa jokaista euroa lainaan. Vararahasto on edelleen monelle tärkeämpi kuin velan nopea lyhentäminen.
Airaksinen huomauttaa, ettei korkojen nousu johda automaattisesti pysyvään nousukierteeseen. Kiireessä ei kannata tehdä isoja ratkaisuja, hän neuvoo.
– Suosittelen selvittämään, paljonko korkojen nousu oikeasti vaikuttaa omaan talouteen kuukausitasolla. Voi olla, että isoja muutoksia ei edes tarvita. Jos nousu huolettaa jo nyt, kannattaa tarkastella menoja ja harkita lyhennysohjelman tilapäistä keventämistä.