Jazz saapui Suomeen sata vuotta sitten. Siinä ajassa se on kulkeutunut merimieskapakoista keskelle tavallista suomalaista arkea.
Avaa kuvien katselu
Jenni Rotonen nauttii jazzmusiikkinsa usein viikonloppuaamujen aloituksena. Kuva: Laura Korhonen / Yle
Jazzilla on vaikean ja älykkään musiikin maine. Se ei kuitenkaan vaadi kuuntelijalta syvää perehtymistä, vakuuttavat Ylen haastattelemat jazz-diggarit.
Heidän mukaansa viehätys piilee juuri siinä, että jazzissa yhdistyvät äly ja tunne, taituruus ja fiilistely.
Neljä tunnettua suomalaista kertoo, mikä rooli jazzilla on heidän arjessaan.
Mikko Innanen – jazz juoksua rytmittämään
Avaa kuvien katselu
Mikko Innanen on saksofonisti ja säveltäjä, jonka musiikissa kohtaavat improvisaatio, yllätyksellisyys ja rohkea kokeilevuus. Kuva: Laura Korhonen / Yle
Duke Ellington – Far East Suite
Kuuntele YouTubessa.
Jazzmuusikko Mikko Innanen rakastaa työssään sitä, kuinka se tuo elämään vaihtelua. Hän pääsee tapaamaan uusia ihmisiä ja pystyy vaikuttamaan omaan arkeensa.
– Voin esimerkiksi käydä välillä juoksulenkillä keskellä päivää. Jos en kuuntele pääni sisäistä musiikkia tai radion puheohjelmia, on jazz juoksulenkille erinomainen kumppani. Far East Suite -albumin pitkä kaari siivittää lenkin aika pitkälle. Rytmi on sekä jazzissa että juoksemisessa kaiken a ja o.
Mikko Innasen ja Juhlayhtyeen Jazz Suomi Nyt! -konsertti on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Sirpa Kähkönen – jazz inspiraation lähteenä
Avaa kuvien katselu
Kirjailija ja kolumnisti Sirpa Kähkösen teokset käsittelevät usein historian ja yhteiskunnan suuria teemoja. Hänen kirjoissaan näkyvät erityisesti siviilien kokemukset kriisiaikoina sekä lasten ja naisten rooli muuttuvissa yhteiskunnissa. Kuva: Laura Korhonen / Yle
Linda Fredriksson – Juniper
Kuuntele YouTubessa.
Sirpa Kähkönen ihailee jazzmuusikoiden uskallusta heittäytyä ja tarttua hetkeen, koska lopputulos ei ole koskaan täysin ennalta arvattavissa.
– Luovaan työskentelyyn Juniper-albumi on voimakas ja kaunis, ja se herättää monenlaisia reaktioita. Sen metsäiset ja tunnelmalliset kappaleet ovat olleet usein mukana kirjoitusprosessissani. Musiikki on minulle kirjoittamisessa ja ajattelussa tärkeää. Siksi albumi sopii kuunneltavaksi kenelle tahansa, joka tekee luovaa työtä.
Karri Miettinen – jazz elävänä musiikkina
Avaa kuvien katselu
Rap-artisti ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Karri Miettinen tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Paleface. Hän on yksi suomalaisen hiphopin uranuurtajista, joka tunnustautuu jazz-diggariksi ja aktiiviseksi keikkakävijäksi. Kuvassa hän odottaa Espoon Sellosalissa Iiro Rantala Trinityn keikan alkamista. Kuva: Laura Korhonen / Yle
Dalindéo – Kallio
Kuuntele YouTubessa.
Karri Miettisen mielestä jazzin viehätys piilee sen vahvassa tunnelatauksessa ja jännitteessä. Se myös yhdistää erilaisia musiikillisia vaikutteita vapaasti ja ennakkoluulottomasti, jolloin raja-aidat kaatuvat ja mahdollisuudet avautuvat.
– Keikalla tuntuu kuin aika pysähtyisi ja venyisi musiikin mukana. Erityisesti instrumentaalinen jazz sisältää koko tunneskaalan leikittelevästä ilosta syvään suruun. Kallio-albumi tuo esiin näiden lisäksi jazzin yhdistämää soiton vapautta ja äärimmäistä kurinalaisuutta. Kun poistun keikalta, tuntuu kuin sielu olisi käynyt pesukoneen ja kuivausrummun kautta. Jazz puhdistaa aivot.
Jenni Rotonen – jazz viikonloppuaamujen kiireettömyyteen
Avaa kuvien katselu
Jenni Rotonen on sosiaalisen median ammattilainen ja vaikuttaja, joka käsittelee sisällöissään muun muassa kulttuuria sekä yhteiskunnallisesti merkittäviä ja ajankohtaisia teemoja ja ilmiöitä. Kuva: Laura Korhonen / Yle
Mammal Hands – Shadow Work
Kuuntele YouTubessa.
Jenni Rotonen rakastaa jazzmusiikissa sen kerroksellisuutta ja yllätyksellisyyttä. Se voi viedä kuulijan täysin odottamattomiin suuntiin.
– Viikonloppuaamuihin sopii tunnelma, jossa kaikki on hyvin ja kiireettömyys tuntuu mahdolliselta. Jazzia kuunnellessa on vaikea olla huonolla tuulella. Shadow Work -albumi on helposti lähestyttävää ja melodista, joka sopii hyvin myös aloittelijoille. Haluan tehdä jazzista helpommin lähestyttävää, ja tällaiset levyt sopivat kaikille, jotka haluavat löytää uutta musiikkia ilman ennakkoluuloja.
Jazz Suomi 100 vuotta
Höyrylaiva M/S Andania saapui Helsinkiin 4.6.1926.
Laivan mukana saapui jazzyhtye Andanian Yankees.
Yhtyeen jäsenet jäivät pariksi kuukaudeksi Suomeen ja näyttivät suomalaismuusikoille esimerkkiä uudenlaisista soittotyyleistä, rytmiikasta ja improvisoinnista.
Andanian rantautumisen katsotaan olevan symbolisesti se hetki, jolloin jazz saapui Suomeen.