Maallikkoelvytykseen käytettävien sydäniskureiden määrä oli Etelä-Kymenlaaksossa muutama vuosi sitten vielä alhainen.
Nyt esimerkiksi Kotkassa laitteiden kokonaismäärä on noussut neljässä vuodessa 55:stä 120:een. Koko Kymenlaakson alueella rekisteröityjä sydäniskureita on yhteensä 392.
Suomen Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto nostaa hyvänä esimerkkinä esille Kymen Seudun Osuuskaupan panostukset. KSO asensi alkuvuoden aikana toimipisteisiinsä 44 uutta sydäniskuria. Laitteita löytyy nyt osuuskaupan jokaisesta toimipaikasta.
– Sydäniskurien määrä koko Suomessa viimeisten vuosien aikana on lisääntynyt tosi kivasti. Vieläkin olemme tosi paljon jäljessä naapurimaitamme, esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa, jotka ovat sydänturvallisuuden mallimaita, Tanska erityisesti, Blek-Vehkaluoto sanoo.
Sydänliiton, SPR:n ja Suomen Elvytysneuvoston ylläpitämästä defi.fi-rekisteristä löytyy tällä hetkellä yli 11 000 sydäniskuria. Määrä jää selvästi jälkeen Ruotsista ja Tanskasta, joissa vastaaviin rekistereihin on merkitty kummassakin noin 20 000 laitetta.
Kun sydäniskureiden määrän suhteuttaa paikkakunnan asukaslukuun, Miehikkälä on Suomessa sijalla 57, Virolahti 157:s, Kotka 223:s, Hamina 249:s ja Pyhtää 257:s. Sijoitus lasketaan Sydänturvallinen Suomi- palvelussa sen perusteella, kuinka monta sydäniskuria kunnassa on tuhatta asukasta kohti.
Haminassa iskureita on viimeisimmän tilaston mukaan 48 kappaletta, Pyhtäällä 10, Virolahdella 7 ja Miehikkälässä 5.
Sydänturvallisessa paikassa sydäniskuri on saatavilla käyttöön alle viidessä minuutissa.
Kaapin avaaminen aiheuttaa äänekkään hälytyksen. Kimmo Seppälä
Tilastointia ei ole tehty siitä, kuinka usein julkisille paikoille sijoitettuja sydäniskureita on Etelä-Kymenlaakson kunnissa käytetty.
Kymenlaakson hyvinvointialueen ensihoidon toimintayksikön päällikkö Janne Wall sanoo, että tiedot voisi kaivaa raporteista, mutta se veisi paljon aikaa.
Jotain tietoa hänellä kuitenkin on. Laitteet ovat olleet tarpeellisia ja niitä on käytetty muutaman kerran. Wall pahoittelee, ettei voi luetella käyttöpaikkoja tarkemmin.
– Tiedämme, että niitä on menestyksekkäästi käytetty pari kertaa eri kuntosaleilla ja kerran uimahallissa, Wall kertoo.
Hän laskee, että sydäniskureiden käyttökerrat voidaan laskea yhden käden sormilla.
– Tietysti on onni, ettei niitä ihan joka viikko tarvitse käyttää, Wall toteaa.
Blek-Vehkaluoto kertoo, että Sydänliitossa ollaan kuultujen tarinoiden varassa.
– Toki onnistuneita tapauksia aina tulee ilmi. Se on hienoa ja kannustavaa, hän sanoo.
Juha Rika
Sydänliitossa kaivattaisiin tietoa myös laitteiden käytöstä.
– Erityisesti kaipaisimme tietoa, miten hyvin mallikkodefibrillointi toteutuu ja miten meidän karttapalvelumme auttaa sydäniskurien paikantamisessa, Blek-Vehkaluoto toteaa.
Lähimmän defibrilaattorin voi paikantaa helposti netissä defi.fi-osoitteessa.
– Hätätilanteessa suosittelemme käyttämään 112 Suomi -sovellusta. Se näyttää kymmenen lähintä sydäniskuria.
Sovellus käyttää defi.fi:n tietoja. Tämän vuoksi Sydänliitossa pidetään tärkeänä, että uudet sydäniskurit rekisteröitäisiin palveluun.
– Valitettavasti monet iskurit sijaitsevat rakennuksissa sisällä, joten aukiolot rajoittavat niiden käyttöä.
Sydänliitto kannustaakin sijoittamaan laitteet niin, että ne olisivat aina saatavilla.
– Jos ne ovat sisätiloissa, toivomme, että sydäniskureiden haltijat laittaisivat puhelinnumeron palveluun, Blek-Vehkaluoto sanoo.
Hänen mukaansa Sydänliitto tehnyt elvytyskyselyitä viime vuosien aikana. Se on toistaiseksi arvoitus, kuinka moni tositilanteessa rohkenee sitä käyttää.
Juha Rika
Laitteen käyttö onnistuu ensikertalaiselta turvallisesti. Sydäniskurilla ei voi tehdä virhettä apua tarvitsevan henkilön kanssa.
Hyvinvointialueen ensihoidon yksikön päällikkö Wall ja Sydänliiton Blek-Vehkaluoto sanovat kumpikin, ettei sydäniskuri anna sähköimpulssia kuin sellaiseen sydämen rytmiin, johon se kuuluu antaa.
– Laitteessa on kuvalliset ohjeet ja se puhuu selvää suomea, Wall lisää.
Hänen näkemyksensä on, että tietämys laitteista ja niiden hyödyistä on kasvanut. Se näkyy siinä, että niitä myös osataan vaatia työpaikoille, yhdistyksiin ja yhtiöihin.
Blek-Vehkaluoto on kiitollinen siitä, kuinka aktiivisesti erilaiset yhdistykset ja yhteisöt ovat myös tarttuneet sydänturvallisuuden edistämiseen.
– Siitä iso kiitos kaikille vapaaehtoistoimijoille.
Lähteet: Defi.fi -verkkopalvelu ja sydanturvallinensuomi.sydan.fi
Tieto
Mikä on sydäniskuri?
Defibrillaattori, tai toisella nimellä sydäniskuri, voi käynnistää sydämen uudelleen sydänpysähdyksen jälkeen antamalla yhden tai useita sähköimpulsseja rintakehän läpi.
Tehokkaalla paineluelvytyksellä voidaan ylläpitää osittain verenkiertoa, mutta sydänpysähdyksen aiheuttaman mahdollisen rytmihäiriön poisto edellyttää sydäniskurin antamaa sähkövirtaa.
Laitteiden sijainnit löytyvät defi.fi -sivustolta ja 112 Suomi -sovelluksesta.