Euribor pomppasi tiistaina jo yli 2,9 prosenttiin. Laskimme esimerkein, paljonko velallisen kuukausikulut nousevat tänä vuonna, jos korkofutuurit ennustavat oikein.
Isku. Sotatoimet Persianlahdella ovat saaneet myös inflaatio- ja euriborennusteet kuumenemaan. Se iskee myös suomalaisiin asuntovelallisiin. epa12813296
Tasan eivät käy onnen lahjat. Sanonta tulee mieleen, kun katsoo vuoden euriboria Donald Trumpin aloitettua sotansa Iranissa.
Vielä maaliskuun alussa 12 kuukauden euribor päivittyi miellyttävään noin 2,2 prosenttiin. Tänä tiistaina osalle asuntovelallisista lukittiin 2,93 prosentin euribor.
Iso ero muutamassa viikossa, ja myös vaikutus lainakuluihin on suuri.
Esimerkiksi 200 000 euron asuntolainassa 0,6 prosenttiyksikön nousu tarkoittaa yksinkertaisessa laskelmassa 1 200:aa euroa vuodessa eli sata euroa kuukaudessa.
Lue myös Talouselämästä:
Ikävä kyllä vielä ronskimpia tarkistuksia on luvassa jatkossa, mikäli nykyhinnoittelu pitää paikkansa. Seuraava kuva näyttää euriborin futuurihinnoittelun sekä EKP:n talletuskoron ennusteen nyt ja ennen sotaa.
Viikossa 2,75 prosentista yli kolmeen prosenttiin
EKP:n talletuskoron ennusteessa ja euriborfutuureissa on tapahtunut voimakas liike muutamassa päivässä. Vain viikko sitten Talouselämän aiemmassa jutussa euriborfutuurit kohosivat korkeimmillaan vain noin 2,75 prosenttiin tämän energiakriisin myötä.
Nyt sodan pitkittyminen ja vauriot öljy- ja maakaasuinfrastruktuuriin ovat nostaneet inflaatioennusteita. Nykyhinnoittelussa EKP joutuu nostamaan talletuskorkoaan nykyisestä kahdesta prosentista kolme kertaa, 2,75 prosenttiin.
Vuoden euribor seuraa EKP:n talletuskoron odotusta keskimäärin vuoden ajalle, mutta tähän korkoon kuuluu myös riskilisä. Korkeimmillaan vuoden euribor ylittäisi alkukesällä kolme prosenttia.
Mitä nämä tasot tarkoittaisivat asuntovelallisen kuukausikuluissa?
Pahimmillaan 170 euroa lisää joka kuukausi
Vuosi sitten 12 kuukauden euribor oli noin 2,37 prosenttia. Siihen nähden tiistain noteeraus on noin 0,56 prosenttiyksikköä korkeampi.
Vaikutus 200 000 euron lainaan 0,56 prosenttiyksikön nousulla on suoraan laskien noin 1 120 euroa vuodessa eli reilu 90 euroa kuukaudessa. Lainan lyhennykset pehmittävät iskua hieman.
Kovin pomppu osuisi toukokuun alkuun, jolloin vuoden takainen vertailuluku oli vain pari prosenttia. Hyppy kolmeen prosenttiin toisi 200 000 euron lainassa yksinkertaisessa laskelmassa 2 000 euron lisävuosikulun, kuukausitasolla lähes 170 euroa.
Korkoiskun nyt väistäneet taas kokisivat ensi vuoden alkupuolella yhä 0,8 prosenttiyksikön nousun euriborissaan, noin 130 euroa kuussa.
Von Gerich: ”Näin vahvat eivät nousupaineet sentään ole”
Näihin laskelmiin on syytä suhtautua varauksin. Iranin tilanne on hyvin epävarma, ja epävarmuudessa korkofuutuurit heiluvat voimakkaasti ja voivat ampua selvästikin yli.
Moni analyytikko edelleen ennakoi, että konflikti saadaan jotenkin ratkottua ennen kuin energiahintojen paineet voimistuvat ja leviävät laajemmalle.
– Näin vahvat nousupaineet korkojen alla eivät sentään ole, totesi Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich viestipalvelu X:ssä tiistaina.
– Jos tilanne tavalla tai toisella hälvenisi, ja energiakauppa saataisiin kulkemaan ainakin lähes vanhaan malliin, uskoisin, että myös eurokorkojen nousupaine keventyisi selvästi. Esimerkiksi maanantaina Trumpin twiitattua Iran-iskujen lykkäämisestä markkinakorot laskivat hetkellisesti vauhdilla, toteaa Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen Talouselämälle.
Inflaatioshokista odotetaan Ilvosen mukaan myös lyhyttä, samoin EKP:n mahdollisista reaktioista.
– Markkina spekuloi EKP:n kääntävän korot laskuun ennen kuin ennakoitujen nostojen koko vaikutusta olisi edes ehditty tuntea, Ilvonen toteaa.
Korkojen nousun vaikutus ei siten jäisi pitkäaikaiseksi, eikä myöskään korkojen taloutta hidastava vaikutus. Iso ongelma keskuspankeille on se, että hintojen ja korkojen nousu hidastavat talouskasvua. Korkojen nostaminen ei kuitenkaan lisää öljyn tarjontaaa.
Edellinen shokki tarjosi oppitunnin
Asuntovelallisen taakkaan vaikuttaa paljon se, mikä viitekorko lainassa on. Nyt nähdään jälleen, kuinka 12 kuukauden euribor sisältää ison riskin, koska siinä näkyy nopeasti markkinaodotusten muutos.
Kolmen kuukauden euribor väistää näitä odotuksia pidempään. Edelleen kolmen kuukauden euribor on alle 2,2 prosentissa. EKP:n ensimmäistä koronnostoa odotetaan huhtikuulle, joten lyhyt euribor ei vielä täysin hinnoittele sitä. Ja mikäli EKP kohottaisi korkojaan vain hetkellisesti, kolmen kuukauden euribor seuraisi laskuliikettäkin nopeasti.
Asuntovelallinen on voinut sitoa osan lainastaan myös pitkään korkoon – edellisen korkoshokin tarjoaman oppitunnin jälkeen. Tällöin euriborin noususta iso osa leikkaantuu pois, eivätkä Lähi-idän uutiset niin hermostuta.
Korkosuojauksia ehtii yhä pohtia tässäkin tilanteessa, mikäli euriborin päivitys on edessä.
Kalliisiin suojaustuotteisiin ei ole edelleenkään syytä lähteä, eikä korkokattoja – ja putkia usein saa vain osaan lainasta. Pitkät korot ovat kuitenkin yhä matalalla, ja ne ovat kohonneet maltillisemmin kuin lyhyet korot. Siksi ne ovat mahdollinen suojausväline, jos talous ei kestä isompia yllätyksiä.
Odotettu inflaatioshokki heikentää jo osin kasvuodotuksia, ja pitkät korot reagoivat paljolti tulevaan kasvunäkymään.
Juttu on julkaistu alun perin Talouselämässä.