Virolaislehti Ekspressin jutussa pohditaan, miksi kukaan ei ajattele, että Venäjä hyökkäisi Suomeen.
Virolaislehden jutussa ihaillaan suomalaisten itsevarmuutta. Kuvituskuva. Andrea Cabajova / Alamy Stock Photo, AOP
Virolaislehti Eesti Ekspressin jutussa ihmetellään, miksi Suomea ei pidetä seuraavana mahdollisena Venäjän hyökkäyksen kohteena kuten Viroa.
Artikkeli on osa Eesti Ekspressin juttusarjaa, joka käsittelee virolaisten sodan pelkoa.
Iltalehti kertoi aiemmin, että virolaiset ovat alkaneet pelätä sotaa toden teolla. Naapurimme muun muassa hankkivat vähemmän lapsia, muuttavat ulkomaille ja varautuvat sotaan monin eri tavoin.
Juttusarjan aiemmassa osassa on pohdittu, miksi Viroa pidetään Venäjän seuraavana kohteena. Tuoreimmassa jutussa pohditaan, miksi kukaan ei ajattele samaa Suomesta.
Eesti Ekspressin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan syitä tähän ovat muun muassa suomalaisten itsevarmuus ja se, että Suomi ei ole pitänyt itsestään meteliä.
Virossa ihaillaan sitä, kuinka varautunut Suomi on. Jassu Hertsmann
Suu supussa
Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei pelätä sotaa, koska suomalaiset luottavat puolustuskykyihinsä.
– Suomalaisten tunnusmerkki on vahvuus ja päättäväisyys. Ja jos tiedät, mitä teet, pelkäät vähemmän, sanoo Ulkoministeriön apulaispääsihteeri Martin Roger.
Lehden haastattelemien henkilöiden mukaan Suomella on ollut paljon enemmän aikaa valmistautua, koska se ei ollut osa Neuvostoliittoa, kuten Viro. Yksi esimerkki tästä on Suomen lukuisat väestönsuojat.
– Kolme sukupolvea on ehtinyt valmistautua, ja vaikka Virossa käytiin vain muutama vuosikymmen sitten lempeää keskustelua siitä, mitä tapahtuisi, jos asevelvollisuus lakkautettaisiin, Suomessa asiasta ei ole koskaan keskusteltu vakavasti, jutussa kerrotaan.
Virolaisdiplomaatti Matti Maasikaksen mukaan Suomi alkoi varautua sotaan jo 80 vuotta sitten, kun suomalaiset kätkivät aseita aselevon julistamisen jälkeen.
– Ja kuten suomalaisille on tyypillistä, he ovat tehneet sen äärimmäisen perusteellisesti. Suunnitelman mukaan – ja suu kiinni.
Lehden haastattelemat henkilöt pitävät tärkeänä sitä, että Suomi ei ole pitänyt meteliä sodan mahdollisuudesta tai varautumisestaan siihen. Jutussa kerrotaan, että jopa Urho Kekkosen presidenttiyden aikana Suomi varautui sotaan, vaikka siitä ei saanut puhua.
Jopa Viron presidentti Alar Karis ihmettelee, miksi ihmiset eivät pidä Suomea Venäjän seuraavana kohteena. Pete Anikari
Lehden mukaan jopa Viron presidentti Alar Karis on kysynyt ulkomaan tiedustelupalvelulta, miksi Suomesta ei puhuta Venäjän seuraavana kohteena.
”Suomi on seuraava” -narratiivia ei levitetä missään päin maailmaa, koska sodasta ei puhuta niin paljon, vakooja vastasi presidentille.
Erilainen kohtelu
Lehden haastattelemien henkilöiden mukaan myös yritykset ja ulkomaalainen media kohtelevat Suomea ja Viroa eri tavalla.
– Kummallista kyllä, Suomella on Venäjän kanssa moninkertaisesti pidempi raja, mutta sinne rakennetaan silti länsimaisten yritysten suuria datakeskuksia, sanoo Suomen Työnantajien keskusliiton puheenjohtaja Arto Aas.
– Ulkomaisessa mediassa Narvasta puhutaan sanoilla kuten ’neuvostoliittolainen’, ’venäläinen’, ’sota’ tai ’Putin’. Suomesta kirjoitetaan sanoilla kuten ’armeija’, ’Nato’, ’sotilaat’, ’puolustus’, ’voimat’ ja ’joukot’, jutussa kirjoitetaan.
Jutussa kuitenkin todetaan, että Suomen ja Viron puolustuksen välinen kyvykkyysero on kaventumassa.
Puolustusministeriössä työskentelevä Martin Reisner myös huomauttaa, että suomalaisten puolustustahto on laskusuunnassa, toisin kuin Virossa.
– Suomessa lähes kaikki uskovat voittavansa sodan, Virossa vain joka toinen. Suomessa on paljon enemmän itseluottamusta ja usko omiin puolustuskykyihin, hän sanoo.
Jutun mukaan Suomessa ihmisiin valetaan luottamusta ja varaudutaan sotaan samaan aikaan, kun Virossa pelotellaan ihmisiä sodalla ja luodaan kauhukuvia.