Parhaita poikuealueita olivat Suomenlinna, Kaivopuisto, Kaisaniemen nurmikot ja Arabianranta.
Avaa kuvien katselu
Kaivopuisto on yksi valkoposkien suosimia alueita. Valkoposkihanhia Kaivopuiston rantanurmikoilla heinäkuussa 2025. Kuva: Matti Myller / Yle
Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien kokonaismäärä pysyi ennallaan edellisvuodesta, mutta poikueita ja poikasia havaittiin viime vuotta huomattavasti enemmän, kertoo Suomen ympäristökeskus.
Heinä-elokuun vaihteen valkoposkihanhien laskennassa Helsingissä ja itäisessä Espoossa laskettiin yhteensä 5 448 valkoposkihanhea, joista poikasia oli 860.
Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien kokonaismäärä on pysynyt melko vakaana vuodesta 2015 lähtien. Pesimätuloksessa on kuitenkin muun muassa kevään ja alkukesän keliolosuhteista johtuvaa vuosittaista vaihtelua.
Kuumina kesinä poikastuotanto laskee mahdollisesti ravinnon puutteen takia. Tänä kesänä kuumuus ei haitannut nurmia ja hanhille riitti ravintoa.
Tämän vuoden poikastuotto oli varsin hyvä: poikasia oli 15,8 prosenttia kaikista lasketuista hanhista, joka on huomattavasti enemmän kuin viime vuoden 9,2 prosenttia. Keskimääräinen poikuekoko oli pitkän ajan keskiarvoa vastaava 2,2 poikasta/poikue.
Eniten valkoposkihanhia havaittiin perinteisillä paikoilla Helsingissä Kaivopuistossa, Suomenlinnassa, Töölönlahdella ja Arabianrannassa sekä Espoossa Tapiolan Otsolahdella.
Töölönlahdella aiempaa vähemmän poikueita
Parhaita poikuealueita olivat Suomenlinna, Kaivopuisto, Kaisaniemen nurmikot ja Arabianranta. Aiemmin tärkeä Töölönlahti on menettänyt merkitystään poikuealueena nurmialueiden vähenemisen takia.
Töölönlahden kansanpuistossa on käytetty aitauksia ja korkeampaa kasvillisuutta hanhimäärän vähentämiseksi. Sen sijaan Kaisaniemen puistonurmikoilla havaittiin ensimmäistä kertaa merkittävä määrä poikueita.
Valkoposkihanhet pesivät Helsingin ja Espoon saaristossa. Ne tuovat poikasensa kesä-heinäkuussa kaupungin nurmikoille ruokailemaan.
Valtaosa poikasista saavuttaa lentokykynsä heinä-elokuun vaihteessa. Tuolloin perhekunnat alkavat hankkia ravintoa kasvavassa määrin sisämaan puistoista ja peltoalueilta.
Suomen ympäristökeskus ja BirdLife Suomi seuraavat pesimäkannan kehitystä yhteistyössä.