Kiusaaminen vaikuttaa olevan hyvinvointialueilla yleinen ongelma. Siihen nähden siitä puhutaan vähän.
Avaa kuvien katselu
Peräti 14 prosenttia hyvinvointialueiden työntekijöistä kertoo kokeneensa työpaikkakiusaamista. Yleisempää se on esimerkiksi hoitajilla kuin lääkäreillä. Kuvituskuva. Kuva: Paulus Markkula / Yle
12:01•Päivitetty 13:54
- Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 14 prosenttia hyvinvointialueiden työntekijöistä on kokenut kiusaamista.
- Hyvinvointialueet tai Työterveyslaitos eivät julkaisseet huolestuttavia lukuja, vaan ne selvisivät Ylen pyynnöstä.
- Eniten kiusaamista kokevat hierarkian alimmat työntekijät, kuten siivoojat ja hoiva-avustajat.
- Vain puolet kiusatuista on kertonut asiasta eteenpäin työnantajalle.
Hyvinvointialueilla kiusaaminen ja syrjintä ovat pelottavan yleisiä.
Kahdeksan hyvinvointialuetta kattavassa tutkimuksessa peräti 14 prosenttia vastanneista työntekijöistä kertoi kokeneensa työpaikkakiusaamista, syrjintää lähes yhtä moni.
Miten asia selvisi? Lähes sattumalta.
Asia tuli julkisuuteen, kun Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lukuja käsiteltiin hyvinvointialueen henkilöstön aamukahvitilaisuudessa muiden asioiden joukossa.
Niitä ei käsitelty siksi, että alkuvuonna julkaistut tilastot olisivat herättäneet alueen johtajissa vakavan huolen. Tilaisuuden teemat oli päätetty valita viikkoa aiemmin vietetyn rasisminvastaisen viikon perusteella.
Henkilökunta kuitenkin hätkähti. Osa otti yhteyttä Yleen.
Hyvinvointialueet tai tutkimuksen tehnyt Työterveyslaitos eivät ole kuitenkaan kertoneet alkuvuonna valmistuneista tuloksista julkisuuteen. Luvut selvisivät vasta, kun Ylen toimittaja kysyi niitä Työterveyslaitokselta.
Kiusaamisen yleisyys ei ollut tutkimuksen päätulos
Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2025 -selvityksessä on käsitelty monia teemoja.
Julkaistuun versioon on sisällytetty vain osa kyselyjen tuloksista. Kiusaaminen ja syrjintä eivät ole mukana. Kiusaaminen on mainittu vain lyhyesti:
Monissa asioissa muutokset olivat vähäisiä tai niitä ei ollut lainkaan. Tällaisia asioita olivat muun muassa työn henkinen ja fyysinen raskaus, eettinen kuormitus, muutosten kokeminen myönteiseksi tai kielteisiksi, seksuaalinen häirintä, väkivalta- tai uhkatilanteet asiakkaiden taholta, työpaikkakiusaaminen ja siitä ilmoittaminen työnantajalle, ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen.
Se, että tilanne on ollut jo pitkään huono, ei tietenkään vähennä sen vakavuutta.
Toisia kiusataan enemmän
Huomionarvoista on, että kiusaaminen tai syrjintä eivät jakaudu hyvinvointialueiden sisällä tasaisesti.
Työterveyslaitokselta saaduista tiedoista selviää, että mitä korkeammalla hierarkiassa työntekijä on, sitä vähemmän hän kohtaa kiusaamista tai syrjintää. Eniten sitä kohtaavat hierarkian pohjalla olevat.
Laitos- ja välinehuoltajien, hoitoapulaisten, hoiva-avustajien ja siivoojien ryhmästä peräti 24 prosenttia oli kokenut työpaikkakiusaamista ja 18 prosenttia syrjintää. Lääkäreistä kiusaamista tai syrjintää oli kokenut 9 prosenttia.
Moni ei uskalla kertoa tilanteesta
Yksi karu kiusaamiseen liittyvä tilastofakta on se, että vain puolet kiusaamista kokeneista on kertonut asiasta työnantajalle.
Puolet ei ole näin tehnyt.
Hyvinvointialueilla on omat ratkaisumallinsa kiusaamistilanteisiin ja Pohteeltakin vakuutetaan nollatoleranssia.
Pohteelta on tuore esimerkki tapauksesta, jossa työntekijä oli kertonut epäasialliseksi kokemastaan käytöksestä eteenpäin.
Sen seurauksena kolmea Pohteen esihenkilöä epäiltiin rikoksista työntekijänsä kohteluun liittyen.
Syyttäjän mukaan syytteen nostamiselle olisi ollut puoltavia seikkoja. Silti se ei nostanut syytettä, koska tapauksen tutkiminen olisi tullut liian kalliiksi.
Ylen näkemässä Pohteen sisäisessä tiedotteessa tapauksesta on mainittu, että epäillyt esihenkilöt on vapautettu syytteestä. Sitä ei kerrottu, että työsuojeluviranomaisten mukaan tapauksessa oli todennäköisiä syitä epäillä rikosta.
Syyttäjä koki, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista.
Voi vain kuvitella, miten tällaisen päätöksen ja sen sisäisen käsittelyn ovat ottaneet tuhannet hyvinvointialueiden työntekijät ympäri Suomen.
Moni voi olla eri mieltä siitä, onko asian selvittämisellä laajaa yleistä merkitystä.
Tuskin syyttäjälaitoskaan haluaa viestiä, ettei hyvinvointialueiden monien tuhansien työntekijöiden kokemaa työpaikkakiusaamista kannata tutkia, koska se on liian kallista.
Ei ole kestävää, että näin tärkeillä aloilla on näin suuri ongelma. Sitä ei voida vain hiljaisesti hyväksyä ja pitää välttämättömänä osana näin monen arkea.