Tuore American Academy of Neurologyn alustava tutkimus viittaa siihen, että biologisen iän alentamisella voi olla suuri vaikutus aivojen terveyteen. Tutkimuksen mukaan biologiselta iältään nuoremmilla ihmisillä on pienempi riski sairastua aivohalvaukseen ja heillä on muita vähemmän aivojen valkean aineen vaurioita.
Korkeampi biologinen ikä näkyi aivoissa
Tutkimuksen alussa osallistujien keskimääräinen biologinen ikä oli 54 vuotta, kun taas heidän todellinen eli kronologinen ikänsä oli 56 vuotta. Kuusi vuotta myöhemmin osallistujien biologinen ikä oli keskimäärin 58 vuotta, mikä oli yhä matalampi kuin heidän todellinen 62 vuoden ikänsä.
Tutkijat havaitsivat, että niillä osallistujilla, joiden biologinen ikä oli kronologista ikää korkeampi, oli kognitiivisissa testeissä muita heikommat tulokset. Heillä oli myös 41 prosenttia suurempi aivohalvauksen riski.
Sen sijaan niillä, jotka onnistuivat tutkimusjakson aikana pienentämään biologisen ja kronologisen iän välistä eroa, aivohalvauksen riski oli 23 prosenttia pienempi. Heillä havaittiin myös 13 prosenttia vähemmän valkean aineen hyperintensiteettejä eli muutoksia, joita pidetään valkean aineen vaurion merkkeinä.
Valkea aine vastaa aivoissa hermosignaalien nopeasta kulusta. Sen muutosten tiedetään liittyvän muun muassa kognitiiviseen heikkenemiseen ja dementiaan.
Miten biologisen iän parantaminen voi tukea aivoterveyttä?
Vaikka biologisen iän määrittämiseen ei ole yhtä vakiintunutta mittaria, asiantuntijoiden suositukset ovat tuttuja – biologisen iän suotuisaa kehitystä voivat tukea hyvät elämäntavat. Kokonaisuutena arjen hyvät valinnat elintavoissa voivat hidastaa elimistön vanhenemisprosessia, jonka vaikutukset voivat näkyä myös aivoissa.
Tutkijat seurasivat osallistujia kymmenen vuoden ajan
Tutkimuksessa analysoitiin lähes 259 000 henkilön tietoja. Tutkijat arvioivat osallistujien biologista ikää 18 verestä mitatun biomarkkerin perusteella. Näihin kuuluivat muun muassa kolesteroli, punasolujen keskitilavuus ja valkosolujen määrä. Biologinen ikä määritettiin tutkimuksen alussa ja uudelleen kuusi vuotta myöhemmin.
Lisäksi osallistujia seurattiin keskimäärin kymmenen vuoden ajan sen selvittämiseksi, kuinka moni sai aivohalvauksen. Osa osallistujista teki myös muistia ja ajattelukykyä mittaavia testejä, ja heille tehtiin aivokuvauksia mahdollisten aivovaurioiden havaitsemiseksi.
Kannattaako elämäntapamuutos iäkkäänä?
”On hyvä huomata, että biologiseen ikään heijastuvat useiden elinjärjestelmien, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön, aineenvaihdunnan, munuaisten sekä maksan tila. Nämä jäävät osin tavanomaisten elämäntapatekijöiden ulkopuolelle”, tohtori Cyprien Rivier sanoo Preventio-julkaisun haastattelussa. Hän on neurologian opettaja Yalen lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Silti Ripierin mukaan myös henkilöllä, joka jo noudattaa terveellisiä elämäntapoja, voi yhä olla mahdollisuuksia optimoida biologista ikäänsä. Elämässä ei tule vaihetta, jolloin elämäntapamuutoksista ei olisi hyötyä.
”Iän myötä terveellisten elämäntapojen hyödyt itse asiassa vain kasvavat.”
On olemassa myös asiantuntijoita, jotka eivät pidä biologisen iän mittaamista yksiselitteisenä. Neurologi Clifford Segilin mukaan biologiselle iälle ei ole olemassa yhtä vakiintunutta laboratoriotestiä, eikä myöskään sellaisista biomarkkereista ole täyttä yhteisymmärrystä, joilla neurologisten sairauksien riskiä voitaisiin luotettavasti arvioida.
Silti ikääntyminen itsessään on tunnettu neurologisten sairauksien riskitekijä. Siksi nuorekkaammat biomarkkerit voivat viitata myös biologisesti nuorempaan elimistöön.