Suomen tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) teokset ovat sunnuntaina viimeistä päivää esillä New Yorkissa.

Näyttelyn Yhdysvalloissa saama huomio yllätti Ateneumin taidemuseon johtajan Anna-Maria von Bonsdorffin.

– Emme osanneet edes unelmoida niin hienosta vastaanotosta, hän sanoo.

Taidenäyttely Seeing Silence avattiin New Yorkin The Metropolitan Museum of Artissa (The Met) joulukuussa viime vuonna.

Kyseessä on ainutlaatuinen tapaus suomalaisen taiteen historiassa. Ensimmäistä kertaa suomalainen taiteilija sai näyttelyn Metiin, yhteen maailman merkittävimmistä taidemuseoista.

Näyttely toteutui yhteistyössä Ateneumin taidemuseon kanssa.

Yleisöä ovat kiinnostaneet etenkin taiteilijan omakuva-maalaukset sekä suomalaistenkin suosikki, Toipilas-maalaus. Se on videon viimeinen teos.Eurooppalaiset museot heräsivät

Metin näyttely on tuonut Ateneumille uusia näyttelypyyntöjä. Kiinnostus Helene Schjerfbeckiä kohtaan on Anna-Maria von Bonsdorffin mukaan nyt suurta. Hän ei voi vielä paljastaa, mitkä museot ovat ottaneet yhteyttä.

– Olen saanut paljon yhteydenottoja maailmalta. Neuvotteluja käydään jo. Tulemme tulevaisuudessa näkemään isoja Schjerfbeck-näyttelyjä Euroopassa, hän sanoo.

Ainakin osa teoksista tulee olemaan samoja, joita nyt on ollut esillä New Yorkissa.

Teoksia lainasivat Suomesta Ateneumin lisäksi Didrichsenin taidemuseo, Reitzin säätiö, Gyllenbergin säätiö, Serlachius-museo, Riihimäen taidemuseo, taidemuseo Chappe, Turun taidemuseo ja Pohjanmaan museo.

Sunnuntain jälkeen taideteokset lähtevät kotimatkalle Suomeen.

Paluumatkalle lähtevät muun muassa nämä taiteilijan omakuva-maalaukset:

Kuvassa on Helene Schjerfbeckin omakuva, joka on esillä Ateneumin taidemuseossa Helsingissä.

Avaa kuvien katselu

Helene Schjerfbeckin Omakuva, valoa ja varjoa vuodelta 1945. Öljyväriteoksessa hyvin moderni omakuva.

Avaa kuvien katselu

Ateneumin taidemuseon johtaja Anna-Maria von Bonsdorff on iloinen siitä, että yleisöä on kiinnostanut sille ennestään tuntematon suomalainen taiteilija.

– Näyttelysalit ovat olleet täynnä.

Metissä käy vuosittain yli viisi miljoonaa vierailijaa. Museo ei kerro yksittäisten näyttelyjen kävijämääriä.

Elsa Brulen lahja Suomelle

Näyttelyn mahdollisti Yhdysvalloissa asuva Elsa Brule, jolla on suomalaiset sukujuuret.

Hän on tukenut useita eri alojen hankkeita ympäri maailmaa Elsa Miller Foundationin kautta. Vuonna 2022 Brule teki miljoonan dollarin lahjoituksen Sibelius-Akatemialle.

The Metropolitan Museum of Art -museolle Brule lahjoitti rahaa näyttelyn järjestämiseksi.

Summaa hän ei halua kertoa, mutta kyse on tuntuvasta lahjoituksesta. Sen ehtona oli, että taidemuseoon tulee esille suomalaisen taiteilijan teoksia.

– Olin innoissani, kun Met valitsi juuri Helene Schjerfbeckin yksityisnäyttelyn, Brule vastaa Ylelle sähköpostitse.

Näyttely oli häneltä ”lahja Suomelle”.

– Minulle on palkitsevaa, että sillä on ollut suurempi vaikutus kuin olisin voinut kuvitellakaan.

Helene Schjerfbeckin näyttelyn mainoslakana METin seinässä.

Avaa kuvien katselu

Valtava taidemuseo The Metropolitan Museum of Art sijaitsee Manhattanilla Keskuspuiston laidalla. Kuva: Josefin Flemmich / Yle

Hän on itse nähnyt näyttelyn jo kahdeksan kertaa ja aikoo vielä kerran mennä katsomaan sen ennen sunnuntaita.

Elsa Brulea ovat erityisesti koskettaneet taiteilijan omakuvat.

– Liikutun aina syvästi pysähtyessäni jokaisen maalauksen ääreen.

Brule kertoo kuulleensa museovieraasta, joka on käynyt näyttelyssä sen jokaisena aukiolopäivänä neljän kuukauden ajan.

Amerikkalaislehti: ”Ilmiömäinen suomalainen”

Elsa Brule uskoo, että näyttelyn suosioon ovat vaikuttaneet useat aiheesta kirjoitetut ylistävät artikkelit.

– Taidearvostelut ovat olleet poikkeuksellisia!

Kolmesta Schjerfbeckin näytteylyä käsittelevästä lehtijutusta "repäistyt" esimerkit on aseteltu tummalle pohjalle. Artikkelit ovat The New Yorker -, The New York Times - ja The Wall Street Journal -lehdistä.

Avaa kuvien katselu

Helene Schjerfbeckistä kirjoiteutuissa artikkeleissa häntä on kutsuttu muun muassa ”suomalaisen taiteen ikoniksi” ja ”suomalaiseksi mestariksi”. Kuva: Karoliina Juntunen / Yle

Esimerkiksi The Wall Street Journal kutsui juttunsa otsikossa taiteilijaa ”ilmiömäiseksi suomalaiseksi”.

The New York Times kirjoitti artikkelin, jossa toivottiin, että näyttelyn myötä Schjerfbeck nousisi pimennosta ja hänet opittaisiin tuntemaan Yhdysvalloissa.

The Financial Times julkaisi pitkän artikkelin taiteilijasta ja näyttelystä kuvineen.

Kun näyttelyn kuraattori Dita Amory vieraili kertomassa Schjerfbeckistä brittiläisen taidehistorioitsija Katy Hesselin The Great Women Artists -podcastissa, kuulijat saivat samalla välähdyksen Suomen historiasta.

Toista näin isoa valokeilaa ei tule.

Anna-Maria von Bonsdorff

Helene Schjerfbeck on yksi tunnetuimmista suomalaisista taiteilijoista. Hänet muistetaan asetelmien, maisemien ja ihmiskuvauksen mestarina, mutta etenkin omakuvistaan.

Taidemaalarin teokset on huomioitu maailmalla aikaisemminkin.

Vuonna 2019 Helene Schjerfbeck -näyttely oli Isossa-Britanniassa, Lontoossa. Vuosina 2015–2016 näyttely Helene Schjerfbeck: Reflections kiersi Japanissa neljässä eri museossa.

New Yorkin näyttelyn saama huomio on kuitenkin ollut poikkeuksellista.

– Harva uutinen Suomesta tavoittaa yhtä laajaa lukija- ja katsojakuntaa. Toista näin isoa valokeilaa ei tule, Anna-Maria von Bonsdorff sanoo.

Hän muistuttaa, että näyttely on ollut hyvää Suomi-mainosta.

– Toivon, että tämä lisää Suomessa ymmärrystä siitä, miten paljon teemme työtä Suomi-kuvan puolesta viedessämme taidettamme maailmalle.

Schjerfbeck syntyi vuonna 1862 Helsingissä.

Schjerfbeck kuoli vuonna 1946 Saltsjöbadenissa Ruotsissa.

Hän oli yksi kuuluisimmista suomalaisista taidemaalareista.

Hänet tunnetaan erityisesti omakuva-maalauksista.

Hän maalasi myös asetelmia, henkilökuvia ja maisemia.

Hän oli arvostettu modernisti.

Seeing Silence: The Paintings of Helene Schjerfbeck, The Metropolitan Museum of Art, New York 5.12.2025–5.4.2026.