Yhdysvaltojen päätös estää Palestiinan edustajien pääsy YK:n yleiskokoukseen vesittää pyrkimyksiä kahden valtion malliin, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Sakari Nuuttila.
Avaa kuvien katselu
Pieni mielenosoittajajoukko vaati Gazaan tulitaukoa YK:n päämajan edessä New Yorkissa 5. elokuuta Käynnissä oli turvallisuusneuvoston kokous. Kuva: Justin Lane / EPA
Sakari Nuuttilaulkomaantoimittaja
Yhdysvallat on viime viikkoina herättänyt kansainvälisessä politiikassa hämmästystä sillä, kenelle se avaa ovensa – ja kenelle ei.
Pari viikkoa sitten presidentti Donald Trump levitti punaisen maton virkaveljensä Vladimir Putinin eteen Alaskassa.
Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttama, länsimaissa hylkiön asemaan joutunut Putin sai tepastella hymyssä suin Yhdysvaltojen maaperällä samalla, kun Venäjän armeija jatkoi hyökkäystään Ukrainassa.
Sen sijaan Yhdysvallat sulki juuri oven Palestiinan edustajilta YK:n yleiskokoukseen, vedoten omaan kansalliseen turvallisuuteensa ja syyttäen palestiinalaishallintoa terrorismin hyväksymisestä.
Länsirannalla valtaa pitävän palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas ja muut edustajat eivät saa matkustaa syyskuussa Yhdysvaltoihin.
Tämä siitä huolimatta, että YK:n yleiskokouksen vieraat eivät periaatteessa edes matkusta Yhdysvaltoihin. He matkustavat YK:n päämajaan, joka vain sattuu sijaitsemaan maantieteellisesti New Yorkissa.
YK:n pääsihteerin tiedottaja huomauttikin heti sopimuksesta, jonka mukaan Yhdysvallat sitoutuu päästämään viralliset edustajat YK:n päämajaan riippumatta kulloisestakin poliittisesta tilanteesta:
Useat EU-maiden ulkoministerit ovat tänään lauantaina tuominneet Yhdysvaltojen päätöksen meneillään olevassa kokouksessaan Tanskassa.
Palestiinalla on YK:ssa tarkkailijajäsenen asema, ja sitä edustaa Länsirannan palestiinalaishallinto – ei siis äärijärjestö Hamas. On helppo päätellä, että palestiinalaisjohtajien sulkeminen pois YK:n yleiskokouksesta vesittää pyrkimyksiä kohti kahden valtion mallia.
Tähän mennessä ainakin Ranska, Britannia, Kanada, Australia ja muutamat pienemmät maat suunnittelevat tunnustavansa kokouksessa Palestiinan valtion – ja kehottavat samaan myös muita.
Keskustelua Palestiinan tunnustamisesta käydään siis ilman, että palestiinalaiset ovat itse edes paikalla – pientä pysyvää YK-edustustoaan lukuun ottamatta.
Heidän viisumiensa epäämisen yhteydessä Yhdysvallat edellyttää muun muassa, että palestiinalaishallinto lakkaa vaatimasta Palestiinan valtion yksipuolista tunnustamista ja vetoamasta kansainvälisiin tuomioistuimiin.
Avaa kuvien katselu
Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas piti viime vuonna YK:ssa puheen, jossa muun muassa syytti Israelia kansanmurhasta Gazassa. Kuva: Sarah Yensel / EPA
YK-delegaation pääsyn epääminen Yhdysvaltoihin on hyvin poikkeuksellista, mutta ei ennenkuulumatonta. Esimerkiksi vuonna 1988 Yhdysvallat ei myöntänyt viisumia tulevalle rauhannobelistille, Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) johtajalle Jasser Arafatille.
Sen vuoksi koko yleiskokous siirrettiin sinä vuonna Geneveen, jonne Arafat oli tervetullut.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n pidätysmääräyksellä oli väliä vuonna 2013, kun Yhdysvallat ei päästänyt maahan Sudanin silloista presidenttiä Omar al-Bashiria.
Tänä vuonna sellaisella ei ole väliä.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu, hänkin ICC:n pidätysmääräyksen alainen epäillyistä sotarikoksista Gazassa, aikoo matkustaa New Yorkiin.
Samoin kokouksessa puheenvuoron pitää todennäköisesti tuttuun tapaan ulkoministeri Sergei Lavrov. Hän edustaa Venäjää, jonka korkeimpia poliittisia ja sotilaallisia johtajia epäillään Putinin rinnalla sotarikoksista Ukrainassa.
Myös Yhdysvaltojen vihollisinaan pitämien maiden, esimerkiksi Pohjois-Korean ja Iranin edustajia, odotetaan syyskuussa vuosittaiselle New Yorkin -matkalleen.
Silti juuri Palestiinan edustajia ei olla päästämässä maahan.
Avaa kuvien katselu
Venäjän presidentti Vladimir Putin sai kutsun Yhdysvaltoihin presidentti Donald Trumpilta elokuun puolivälissä. Kuva: Benjamin Applebaum / AOP
Trumpin hallinto tuskin itse näkee mitään ristiriitaa viimeaikaisessa kutsuvieraslistassaan.
Sehän on varsin johdonmukaisesti seissyt vankkumatta Gazaa tuhoavan Israelin rinnalla. Trumpilta itseltään taas on aina löytynyt lähes pohjattomasti ymmärrystä Putinille.
YK:n päämajan istuntosalissa värjöttelevälle muulle maailmalle taas kyseessä on jälleen yksi kylmäävä esimerkki siitä, miten vähän arvoa sääntöpohjaisella maailmanjärjestyksellä enää tänä päivänä on.
Lähteet: AFP, Reuters