Viime talven muotituote kävi kaupaksi Vantaalla.
Saga Fursin toimitusjohtaja Markus Gotthard kuvattuna tammikuussa 2024. Petteri Paalasmaa
Vantaalla järjestetty perinteinen turkishuutokauppa kääntyi huonojen ja tappiollisten vuosien jälkeen odottamattomaan kasvuun.
Rajun kysyntäpiikin syynä ovat muun muassa Kiinan turkistuotannon vaikeudet, jotka johtuvat viime vuoden epäedullisista sääoloista.
Turkisyhtiö Saga Fursin huutokaupassa kaikki tarjolla olleet 3,1 miljoonaa minkinnahkaa myytiin ja hintataso nousi keskimäärin 76 prosenttia viime vuodesta.
Esimerkiksi vuonna 2021 valtava määrä minkinnahkoja jäi myymättä ja niitä kaupiteltiin alihintaan.
Yksittäisen nahkatyypin hinnannousut olivat nyt jopa 180 prosenttia ja alimmillaankin 30 prosenttia kesäkuun 2025 huutokauppaan verrattuna.
– Minkkihuutokaupan tulos ylitti rohkeimmatkin odotukset, kertoo Saga Fursin toimitusjohtaja Markus Gotthard.
Hänen mukaansa kiinalainen muotibrändi AP osti kokonaisen valkoisten naarasnahkojen huippuerän 2 200 eurolla nahkaa kohden.
– Se on huippuerien korkein hinta kymmeneen vuoteen ja jopa kaikkien aikojen ennätys, Gotthard sanoo.
Kehitys näkyy myös turkisyhtiön tuloksessa. Saga Furs antoi tiistaina positiivisen tulosvaroituksen ja arvioi, että koko tilikauden vähittäismyynti, liikevaihto ja tulos nousevat edellistä tilikautta paremmiksi.
Turkistarhojen määrä on laskenut vauhdilla. Vielä 1980-luvun puolivälissä tarhoja oli noin 5 500. Vuonna 2020 tarhoja oli 762 ja vuonna 2022 550. Viime vuonna tarhojen määrä painui alle 400:n. Inka Soveri
Kiistelty aihe
Kymmenen vuotta sitten aiemmin ennätyskorkealla olleet tuottajahinnat romahtivat. Koronapandemia syvensi alan talousahdinkoa ja monet lopettivat.
– Siksi hintojen nousu tuntuu vihdoin hyvältä. Olemme pääsemässä aiempien hyvien vuosien tasolle, mikä luo tulevaisuudenuskoa, sanoo Fifurin eli Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton kenttäpäällikkö Hannu Kärjä Himangalta.
Huolta alalla on herättänyt se, että turkistarhaus on kielletty laajalti Euroopassa. Maailmaan kolmanneksi suurin turkistuottajamaa Puola päätti joulukuussa tarhauksen lopettamisesta, ja sitä ennen yli 20 Euroopan maata oli tehnyt vastaavan päätöksen.
Aihe on herättänyt runsaasti keskustelua myös Suomessa. Helmikuussa julkaistun Eurogroup for Animalsin kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista kannattaa turkistarhauksen kieltämistä.
Korkeat tuotantokustannukset ja investointipaineet yhdistettynä mataliin nahkahintoihin ovat pitkään tehneet turkistarhauksesta kannattamatonta monelle yrittäjälle. Inka Soveri
Turkikset palasivat katukuvaan
Suurimmat turkismarkkinat löytyvät Kiinan ohella Etelä-Koreasta, Turkista, Kreikasta ja Euroopan muotiteollisuudesta.
Vantaan huutokaupassa viitteitä alan nosteesta antoi ostajien runsas määrä; paikalle oli ilmoittautunut yli 500 henkilöä, joista noin 290 tuli Kiinasta ja Hongkongista.
Osa kasvaneesta menekistä selittynee myös muotivirtauksilla. Monet suuret muotitalot ottivat turkikset viime talven mallistoihinsa, ja kiistellyt vaatteet palasivat myös Suomen katukuvaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi tammikuussa, miten turkisten kysyntä räjähti pääkaupungin UFF-myymälöissä.