- Ukrainan iskut voivat pakottaa Venäjän vähentämään öljyntuotantoaan.
- Helsingin yliopiston professorin Veli-Pekka Tynkkysen mukaan tuotannon uudelleen käynnistäminen on kallista ja vaikeaa.
- Iskujen takia jo viidennes Venäjän vientikapasiteetista on poissa käytöstä.
Ukrainan Venäjän öljynvientiin kohdistamat iskut voivat pakottaa Venäjän vähentämään öljyntuotantoa.
– Jos Venäjä joutuu ajamaan alas tuotantoa, sen uudelleen käynnistäminen on kallista, vaikeaa, joskus jopa mahdotonta joidenkin öljylähteiden osalta, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
Yksi seuraus voi siis olla jopa se, että Venäjä ei kykene enää palauttamaan öljyn tuotantoa samalla tasolle kuin se on aikaisemmin ollut.
Uutistoimisto Reuters kertoi perjantaina, että Venäjän Itämeren öljysatamat Laukaansuussa eli Ust-Lugassa ja Koivistossa eli Primorskissa eivät edelleenkään kykene käsittelemään öljytoimituksia Ukrainan lennokki-iskujen takia.
Avaa kuvien katselu
Torstaina Reuters arvioi, että ainakin 20 prosenttia Venäjän koko vientikapasiteetista on poissa käytöstä. Maaliskuun lopulla siitä oli suljettuna peräti 40 prosenttia.
Jo ennen iskuja Suomenlahden satamiin Venäjän vientikapasiteettia heikensi Unkariin ja Slovakiaan öljyä kuljettaneen Družba-putken sulku.
Unkarin ja Slovakian vaatimuksista huolimatta Ukraina ei ole kiirehtinyt korjaamaan putkea, joka vaurioitui Venäjän iskussa tammikuun lopulla.
Ukrainan iskujen vaikutus kasautuu
Ukraina on iskenyt Venäjällä öljyputkiin, jalostamoihin ja vientikapasiteettiin. Sen takia Venäjän putkiverkosto ja varastot täyttyvät. Venäjän joidenkin öljykenttien on vähennettävä tuotantoaan, ettei järjestelmä tulvi.
– Kun Ukraina on iskenyt öljynvirran eri vaiheisiin, niin sillä alkaa olla kasautuvaa vaikutusta. On erilaisia arvioita siitä, kuinka paljon Venäjä joutuu itse asiassa vähentämään öljyn tuotantoa, Veli-Pekka Tynkkynen sanoo.
Satelliittikuvien perusteella Koivistossa ja Laukaansuussa on tuhoutunut varastointikapasiteettia eli öljytankkeja ja dieseltankkeja.
Kriittisintä olisi, jos iskuissa olisi tuhoutunut öljyn lastausinfrastruktuuria, jolla öljyä pumpataan laivoihin. Sen tuhoista ei ole tarkkaa tietoa.
– Toki öljyvarastotkin ovat tärkeä osa tässä kokonaisuudessa, Tynkkynen sanoo.
Jos 40 prosenttia Primorskin ja Ust-Lugan öljysäiliöistä tuhoutunut, se on merkittävä takaisku Venäjälle. Niiden jälleenrakentaminen on hidasta ja vie kuukausia.
Tynkkynen sanoo, että Venäjän kärsimiä tappioita on vaikea arvioida. Eri arvioiden mukaan Venäjä menettäisi 50–150 miljoonaa dollaria päivässä, kun sen Itämeren öljysatamat eivät toimi.
Viron yleisradioyhtiön maanantaina kuvaamalla videolla näkyy sumussa Viron rannikolla ankkurissa olevia tankkereita.
Ukrainan iskut Venäjän öljysatamiin ovat käytännössä pysäyttäneet Venäjän öljykuljetukset Suomenlahdella. Arkistokuva.
Muut reitit eivät korvaa Koivistoa ja Laukaansuuta
Venäjä pyrkii suuntaamaan öljyä muille reiteille, mutta se ei korvaa 20 prosenttia vientikapasiteetista.
Mustanmeren suunta on toinen Venäjän keskeinen öljyn vientiväylä maailmalle, mutta sekin on ollut ukrainalaisten drooni-iskujen kohteena.
– Venäjällä ei ole massiivisesti keinoja reitittää öljyä uusia reittejä pitkin maailmalle, Tynkkynen sanoo.
Reuters kertoo, että jalostamot ovat harkinneet lähettävänsä polttoöljyä Vysotskin eli Uuraan satamaan Suomenlahdella tai Tamaniin Mustallamerellä.
Vysotskin satama ei kykene käsittelemään yhtä suuria määriä öljyä kuin Koivisto ja Laukaansuu. Tamanin reitti vaatisi nykyistä suurempaa määrää säiliövaunuja.
Todennäköisesti Venäjä yrittää suunnata öljyä maailmalle myös Murmanskin kautta. Kapasiteetti ei ole sielläkään vastaa Ust-Lugaa ja Primorskia.
Veli-Pekka Tynkkynen varoittaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan tuo uusia riskejä Suomen läheisyyteen:
Editointi: Heikki Heiskanen, kuvalähde: Reuters, YleHormuzinsalmen epävakaus voi lähentää Kiinaa ja Venäjää
Yhdysvaltain ja Israelin sota Irania vastaan on edelleen keskeinen öljyn maailmanmarkkinahintaan vaikuttava tekijä, professori Tynkkynen muistuttaa.
– Toki nämä Ukrainan iskut Venäjän öljyn vienti-infraan tuovat jonkinlaisen lisän tähän hintapaineeseen, mutta ei se kuitenkaan ole missään nimessä se ensisijainen hintoja nostava seikka, Tynkkynen sanoo.
Venäjä on hyötynyt siitä, että sota Lähi-idässä on nostanut öljyn maailmanmarkkinahintaa. Intia ja Kiina ovat olleet suurimmat Hormuzinsalmen kautta kuljetettavan öljyn ostajat.
– On selvää, että tilanne on Venäjän näkökulmasta paljon parempi suhteessa Kiinaan kuin ennen vuodenvaihdetta, jolloin Kiina ja Intia kykenivät pyytämään Venäjältä alehintaa johtuen muun muassa läntisistä pakotteista, Tynkkynen sanoo.
Nyt Venäjä pystyy hinnoittelemaan öljynsä paremmin
Hormuzinsalmen epävakaus voi saada Kiinan suhtautumaan aiempaa myönteisemmin Venäjän ehdottamiin maakaasu- ja öljyputkihankkeisiin.
Venäjä rakensi 2000-luvulla Itä-Siperian ja Tyynen valtameren ESPO-öljyputkilinjan. Silti suuri osa Venäjän öljynviennistä Aasiaan kulkee yhä Itämeren ja Mustanmeren satamista.
Carnegie-säätiön Venäjän ja Euraasian keskuksen asiantuntija Sergei Vakulenko kirjoitti maaliskuussa, että ESPO-putken laajentaminen tai ESPO 2:n rakentaminen voi nyt yhtäkkiä alkaa tuntua järkevältä sekä Kiinasta että Venäjästä.
Tynkkynen pitää mahdollisena, että Kiina lämmittelee uusia energiahankkeita Venäjän kanssa.
– Se riippuu tietysti siitä, kuinka kauan tämä Hormuzinsalmen sulku kestää ja kuinka pitkä tämä šokki maailmanmarkkinoille on, professori Tynkkynen sanoo.
Toinen kysymys on, kuinka paljon Kiina on valmis lisäämään riippuvuuttaan yksittäisistä energiantoimittajista kuten Venäjästä. Kiina on tarkoin pyrkinyt välttämään joutumasta minkään yhden toimittajan varaan.