Thomas Ramstedt kertoo, miltä tuntuu kohdata kriisi, jota koko maa seuraa. Hänen puolisonsa ja poikansa kuolivat lumivyöryssä Pallaksella.
Avaa kuvien katselu
Eva ja Sindre Ramstedt lähettivät vaelluksensa aikana ahkerasti kuvia ja videoita kotipuoleen. He lähtivät matkaan Hetasta, ja määränpäänä oli Pallas. Kuva: Thomas RamstedtJuttu tiivistettynä
- Thomas Ramstedtin puoliso ja poika kuolivat lumivyöryssä Pallaksella tammikuussa 2024.
- Ramstedt jakoi kokemuksiaan kriisityöstä seminaarissa, mikä auttaa muita surevia.
- Useissa suurissa onnettomuuksissa kriisityötä tehneen psykologi Lasse Nurmen mukaan tiedotusvälineillä on suuri vastuu omaisten surun keskellä.
- Nurmen mukaan kriisikokemuksen jakaminen antaa voimaa muille ja auttaa myös ammattilaisia kehittämään kriisityötä. Näin suru muuttuu yhteiseksi opiksi.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Poliisit toivat suruviestin tammikuun alun yönä 2024.
Thomas Ramstedt oli kotonaan Korsnäsin Molpessa kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa.
Poliisit kertoivat, että perheen äiti, Thomaksen puoliso Eva oli kuollut lumivyöryssä Pallaksella. Ramstedtien poika, 12-vuotias Sindre löytyi kuolleena myöhemmin.
Siitä alkoi surutyö, joka jatkuu edelleen.
Poikkeuksellista onnettomuutta käsiteltiin paljon eri tiedotusvälineissä.
– En lukenut median tai sosiaalisen median kirjoituksia varmaan ensimmäiseen puoleen vuoteen, Ramstedt kertoo.
Hänen mukaansa osalla läheisistä onnettomuuden käsittely tiedotusvälineissä tuntui rankalta, vaikka uutismediat toimivatkin pääsääntöisesti surevia kunnioittaen.
Ramstedtille on ollut tärkeää, että median kautta suuri yleistö on saanut oikean tiedon tapahtuneesta, joten hän on antanut muutamia haastatteluja.
– Tiedotusvälineet kunnioittivat myös sitä, kun jossain vaiheessa en enää halunnut antaa haastatteluja. Korsnäsin kunta ja seurakunta tiedottivat toiveestani.
Thomas Ramstedt oli puhujana Ylläksellä järjestetyssä seminaarissa, joka käsitteli kriisityötä. Hänen mukaansa kertomalla asioista avoimesti voi auttaa myös muita.Suru muuttuu yhteiseksi opiksi
Useissa suurissa onnettomuuksissa kriisityötä tehneen psykologi Lasse Nurmen mukaan tiedotusvälineillä on suuri vastuu omaisten surun keskellä.
– Faktoihin perustuva uutisointi auttaa ja katkaisee huhuilta siivet. Sen sijaan tapahtumien ulkopuolisten haastattelut ja epämääräiset kommentit loukkaavat usein omaisia, Nurmi sanoo.
Nykyisin sosiaalisen median keskustelut voivat olla raskaita ja jopa vahingollisia sureville.
– Surevan omaisen ei kannata mennä keskustelupalstoille. Sieltä tulee helposti pahaa mieltä ja väärää tietoa, Nurmi sanoo.
Nurmi pitää Thomas Ramstedtin kaltaisen kokemusasiantuntijan – omaisen, joka uskaltaa kertoa tarinansa – roolia äärettömän tärkeänä.
Kokemuksen jakaminen antaa voimaa muille ja auttaa myös ammattilaisia kehittämään kriisityötä. Näin suru muuttuu yhteiseksi opiksi.
Thomas Ramstedt on antanut kriisityötä tekeville arvokasta tietoa. Hän kertoi perheensä tarinaa sekä avasi kokemuksiaan kriisistä selviytymisestä Ylläksellä järjestetyssä kriisityötä käsittelevässä seminaarissa perjantaina.
– Vaikka asiasta puhuminen on rankkaa, se auttaa minua tapahtuneen käsittelemisessä. Uskon, että kokemukseni auttavat myös muita ihmisiä.
Avaa kuvien katselu
Sindre Ramstedt Pyhäkeron autiotuvalla. Kuva: Thomas RamstedtYksin jääminen yllätti
Thomas Ramstedt kertoo, että perhettä koskeneen tragedian käsittelyyn on pitänyt varata paljon aikaa. Perhe on saanut kriisiapua muun muassa psykologeilta.
Joihinkin asioihin hän olisi toivonut enemmän apua.
– Se yllätti, että jäin aika yksin kaikkien kuolemaan liittyvien paperiasioiden kanssa. Siihen olisin kaivannut apua vaikkapa sosiaalitoimesta. Onneksi meillä on laaja verkosto. Ilman sitä asioiden hoitaminen olisi ollut vaikeaa.
Ramstedt ja hänen lapsensa sekä muut läheiset ovat tukeneet toisiaan surussa.
– On tärkeää antaa aikaa itselleen siten, ettei täytä päiviään töillä tai muilla asioilla, mies pohtii.
Surun käsittelemisessä tärkeää oli esimerkiksi vierailu lumivyörypaikalla Pallaksen Pyhäkurussa. Käynti oli merkittävä, sillä siellä perhe konkreettisesti näki ympäristön, jossa onnettomuus tapahtui, ja sai tarkkaa tietoa tapahtumien kulusta.
– Kesällä se on tietenkin aivan erilainen paikka kuin talvella.
Avaa kuvien katselu
Isän mukaan Sindre Ramstedt piti luonnossa liikkumisesta. Vaeltaminen oli hänelle tärkeä ja mieluinen harrastus. Kuva: Thomas RamstedtOnnettomuus jätti jälkeen pelon
Ramstedtin perheenjäsenet ovat aktiivisia ulkoilmaihmisiä. Talvivaelluksella olleet äiti ja poika olivat tottuneita luonnossa liikkujia. Thomas Ramstedt on entinen kilpahiihtäjä, joka on myös hiihtouransa jälkeen retkeillyt paljon luonnossa.
Pohjanmaalla asuvalla Ramstedtilla on yritys, joka muun muassa vuokraa kajakkeja ja tarjoaa melontaretkiä. Hän on myös Kolarin Nilivarassa sijaitsevan Raitismajan toimitusjohtaja.
Puolison ja pojan onnettomuus jätti jälkeensä huolen ja pelon.
– En ole nyt itse käynyt tuntureilla vaeltamassa talvella. Se ei ole tuntunut mielekkäältä.