Eilen12:15
Datakeskuksista on muodostunut lämpösaarekkeita, joiden vaikutusalueella elää jo nyt satoja miljoonia ihmisiä.
Maata luotaavan Centre for Earth Observation -tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Andrea Marinoni Cambridgen yliopistosta halusi kollegoineen selvittää, miltä datakeskusten alati kasvava energiankulutus näyttää ylhäältä mitaten.
Tutkijat koostivat satelliittimittauksia maanpinnan lämpötiloista viimeisten 20 vuoden ajalta ja vertasivat niitä yli 8 400 tekoälyinfraan liittyvien datakeskusten maantieteellisiin koordinaatteihin.
Koska maanpinnan lämpötilaan voivat vaikuttaa myös muut tekijät, tutkijat päättivät keskittyä tutkimuksessaan datakeskuksiin, jotka sijaitsevat kaukana tiheästi asutuista alueista.
”Tuloksemme olivat aika yllättäviä. Tästä voi tulla valtava ongelma”, Marinoni kommentoi New Scientistille.
Kävi nimittäin ilmi, että pintalämpötilat olivat nousseet keskimäärin kahdella celsiusasteella vain kuukausia sen jälkeen, kun tekoälydatakeskus oli aloittanut alueella toimintansa. Keskiarvojen takaa paljastui niinkin äärimmäisiä lukuja kuin yhdeksän celsiusasteen nousuja pintalämpötiloissa.
Lämpövaikutus ei rajoittunut vain datakeskusten välittömään ympäristöön: tutkimusryhmä havaitsi kohonneita lämpötiloja jopa 10 kilometrin etäisyydellä. Seitsemän kilometrin päässä intensiteetti oli vähentynyt vain 30 prosenttia.
Väestötilastoihin perustuen tutkijat arvioivat, että tällä hetkellä 10 kilometrin säteellä datakeskuksista elää jopa yli 340 miljoonaa ihmistä.
Marinonin mukaan esimerkiksi Meksikon Bajíossa sekä Espanjan Aragoniassa havaittiin kummassakin kahden asteen pintalämpötilan nousu vuosien 2004 ja 2024 välillä, jota ei voinut selittää muuna kuin datakeskusten vaikutuksesta johtuvaksi.
Bristolin yliopiston professori Chris Preistin mukaan Marinonin tiimin tulokset voivat olla luultua moniselitteisemmät. Hän ei ollut mukana tutkimuksessa.
”Olisi hyödyllistä tehdä jatkotutkimusta sen selvittämiseksi, missä määrin lämpö johtuu [tekoäly]laskennasta ja missä määrin rakennuksesta itsestään”, hän kommentoi New Scientistille.
Kaikuja Hawkingin ajatusleikistä?
Marinonin tiimin vielä vertaisarvioimattomat tulokset ovat siinä mielessä mielenkiintoisia, että niistä tulee mieleen edesmenneen fyysikko Stephen Hawkingin kuumottava ajatusleikki vuosien takaa.
Hawking esitti vuonna 2017 ajatuksen siitä, mihin Maan mittapuissa rajattomaksi käyvä väestön- ja energiankulutuksen kasvu voisi fysiikan rajoissa johtaa.
”Vuoteen 2600 mennessä maailman väestö seisoisi olkapää olkaa vasten, ja sähkönkulutus saisi Maan hehkumaan punaisena”, Hawking paalutti tuolloin.
Hawkingin ajatus ei tietenkään ollut ennuste, vaan täysin teoreettinen herättely siitä, että ihmisen kyltymätön energiankulutus ei ole kestävällä pohjalla.
Energiasyöpöimmän teknologian tittelin on eittämättä kaapannut nyt tekoäly, ja Marinonin tiimin tulokset osoittavat sillä olevan mitattavat vaikutukset maa-alueiden lämpötiloihin.