Äiti ja isä olivat homoseksuaaleja – ei ole itsestään selvää, että Sophia Jansson olisi ylipäätään syntynyt. Mutta Janssonin suku on aina ollut kaukana normeista, niin rakkaudessa, luovuudessa kuin salaisuuksissakin.

Yksi perheen suurista salaisuuksista on liittynyt Sophia Janssonin äitiin ja siihen, kuka äiti oikeastaan oli.

Nyt Sophia Jansson kertoo itse perheensä historiasta esikoiskirjassaan Kolme saarta. Isä, äiti ja minä (Siltala, 2025). Hän jakaa siinä henkilökohtaisia muistoja ja aiemmin julkaisemattomia yksityiskohtia vanhemmistaan.

Sophia Jansson on Moomin Characters -yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja Tove Janssonin taiteellisen perinnön vaalija – nykyään kyse on miljoonabisneksestä.

Tähän asti hän on valinnut tarkkaan, mitä perheestä kerrotaan ja kuka kertoo. Kirjassaan hän antaa aiempaa henkilökohtaisemman kuvan Janssoneista.

Katso videolta, kun Sophia Jansson kertoo, miten kirja syntyi. Kuvat: Atte Henriksson ja arkistokuvia/ Tove Jansson Estate.

Muumimaailma todellisten ihmisten pohjalta

Kynnys kirjan kirjoittamiseen oli korkea, koska Sophia Jansson oli sekä maailmankuulun taiteilijan veljentytär että taiteilijaisä Lars ”Lasse” Janssonin tytär.

– Tämä oli kuitenkin tarina, joka oli pakko kertoa. Tunsin samanlaista sisäistä paloa kuin Tove, Sophia Jansson sanoo.

Lukijat ympäri maailmaa ovat tutustuneet Janssonin sukuun Tove Janssonin kirjojen kautta, erityisesti Muumimaailmaan. Hän käytti kertomustensa pohjana osin omaa perhettään ja ystäväpiiriään.

Tove Jansson piirtää muumihahmoja.

Avaa kuvien katselu

Tove Jansson pohjasi Muumien maailman omaan perheeseensä ja ystäväpiiriinsä. Kuva: Yle

Todellinen perhehistoria on täynnä synkkiä salaisuuksia ja traumoja, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle.

– Ihmiset yksinkertaistavat mielellään ja kuvittelevat, että Muumiperhe on suora kopio meistä. Todellisuudessa siinä on paljon enemmän. Muumikirjat ovat fiktiota, mutta inspiraatio on todellista.

Sophia Jansson haluaa säilyttää muistot ja kertoa perheensä tarinan itse ennen kuin joku muu tekee sen. Hän kertoo, että tutkijat ja toimittajat tunkivat yhä syvemmälle perheen tarinaan.

– Ajattelin että, ehkä minun on kuitenkin itse kerrottava tämä tarina, ennen kuin tulen liian vanhaksi tai unohdan asioita, hän sanoo.

Lars Jansson, Tove Jansson, Sophia Jansson ja Signe ”Ham” Hammarsten-Jansson 1969.

Avaa kuvien katselu

Kuvassa Lars Jansson, Tove Jansson, Sophia Jansson ja Signe ”Ham” Hammarsten-Jansson vuonna 1969. Kuva: Finna

Toven arkaluonteisia kirjeitä

Sophia Jansson kasvoi rakastavan isänsä, taiteilija ja sarjakuvapiirtäjä Lasse Janssonin kanssa. Isä asetti tyttärensä etusijalle ja eli vasta myöhemmin avoimesti miehen kanssa.

Kirjassa on erityistä se, että Tove Janssonin ääni on läsnä aiemmin julkaisemattomien, arkaluonteista sisältöä käsittelevien kirjeiden kautta.

– Kirjeet tuovat esiin Toven uuden, henkilökohtaisemman puolen. Hänen äänensä on tärkeä kertomukselleni ja antaa kokonaisuudelle syvyyttä.

Kirjeet ja omat muistot ovat auttaneet Sophia Janssonia kokoamaan perheen historian palapelin. Hän yllättyi siitä, kuinka vaikea isän nuoruus oli ollut – isä ei koskaan puhunut asiasta.

Isoäiti Signe ”Ham” Hammarsten-Jansson ja isoisä Viktor ”Faffan”Jansson olivat molemmat taiteilijoita. He olivat Muumimamman ja Muumipapan esikuvia. He riitelivät usein ja sota lisäsi painetta perheessä.

Herkkä Lasse Jansson kärsi riidoista ja sodasta. Tove Jansson huolehti veljestään ja auttoi hänet pois kotoa. He olivat läheisiä koko elämänsä, ja tämä on vaikuttanut myös Sophia Janssonin kasvuun.

Nita Lesch, Lars Jansson ja vastasyntynyt Sophia Jansson.

Avaa kuvien katselu

Vanhemmat Anita Lesch ja Lars Jansson vastasyntyneen tyttärensä Sophian kanssa 1947. Kuva: Sophia Jansson

Oliko äiti ollut huora? Olinko minä huoran lapsi?

Sophia Jansson, kirjailija

Äidin vaikea lapsuus ja näkymättömyys

Mutta missä on hänen äitinsä? Tätä kysymystä ovat Tove Janssonin Kesäkirjan (1972) lukijat pohtineet yli viisikymmentä vuotta. Kirjassa kuvataan Sophia Janssonia ja isoäiti Signe Hammarsten-Janssonia Pellingin saarella, Lasse Jansson on sivuroolissa.

Kesäkirja nousi hiljattain uudelleen huomioon Hollywood-elokuvan myötä, jossa Glenn Close esittää isoäitiä.

Sophia Janssonin äiti puuttuu myös Muumilaakson hahmoista, toisin kuin monet muut perheen lähipiirin henkilöt.

Äiti, Anita ”Nita” Lesch, eli dramaattisen ja vaikean elämän. Hänen kohtalonsa on jättänyt syviä jälkiä Sophia Janssonin perhehistoriaan.

Leschin äiti hylkäsi hänet vauvana, minkä jälkeen hän kasvoi lastenkodissa ja joutui teini-iässä prostituoiduksi.

Sophia Jansson kuvaa, kuinka vaikeaa oli hyväksyä totuus äitinsä elämästä ja miten se vaikutti hänen omaan minäkuvaansa: ”Oliko äiti ollut huora? Olinko minä huoran lapsi?” hän kysyy kirjassa.

Sophia Jansson äitinsä Anita "Nita" Leschin kanssa Klovharunilla.

Avaa kuvien katselu

Sophia Jansson äitinsä Anita ”Nita” Leschin kanssa Tove Janssonin Klovharun-saaressa. Kuva: Sophia Jansson

Vapaa piiri – ja todelliset Tiuhti, Viuhti ja Tuu-tikki

Anita ”Nita” Lesch oli lahjakas laulaja, joka liikkui 1900-luvun puolivälin vapaissa taiteilija- ja seurapiireissä. Niissä rikottiin yhteiskunnan tiukkoja moraalikäsityksiä ja elettiin omilla ehdoilla.

Anita Leschillä oli naissuhteita, muun muassa uraauurtavan teatterinjohtaja Vivica Bandlerin kanssa. Bandler antoi Leschin asua perheensä seurapiiritalossa Ullanlinnassa, vaikka oli itse samaan aikaan naimisissa miehen kanssa.

Bandler tunnettiin myös läheisestä yhteistyöstään ja salaisesta rakkaussuhteestaan Tove Janssonin kanssa.

Anita Lesch kuului samaan ystäväpiiriin Tove Janssonin ja hänen kumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa. Heidän innoittaminaan Tove loi Muumikirjoihin Tiuhdin (Jansson), Viuhdin (Bandler) ja Tuu-tikin (Pietilä).

Vaikka piireissä vallitsi suvaitsevaisuus ja vapaus, Lesch kamppaili syvien alkoholi- ja mielenterveysongelmien kanssa. Menneisyyden haavat olivat niin syvät, että hän uhkasi tehdä itsemurhan.

Vivica Bandler 1979.

Avaa kuvien katselu

Vivica Bandler perusti nykyään Helsingin kaupunginteatteriin kuuluvan Lilla Teaternin ja toimi myös Tukholman kaupunginteatterin sekä Tampereen Teatterikesän johtajana. Kuva: Juhani Marttila/Yle

Kun Tove Jansson alkoi kirjoittaa Muumikirjoja vuonna 1945, homoseksuaalisuus oli laitonta ja vahva tabu. Suomessa se oli rikos vuoteen 1971 asti. Sophia Jansson korostaa, että sodan jälkeen tärkeämpää oli selviytyminen ja läheisten suojeleminen kuin seksuaalisuudesta puhuminen.

Kun Tove Jansson aloitti kirjoittamisen, vallitseva kertomus oli sodan tuhoama maailma.

– Sitä Tove oikeastaan kuvaa Muumikirjoissa – universumia, jossa kaikki haluaisivat asua, turvapaikkaa.

Sophia Janssonin mukaan Muumikirjat korostavat yhä lähimmäisen kunnioitusta, erilaisuuden hyväksymistä ja tilan antamista kaikille – arvoja, jotka kumpuavat hänen oman perheensä taustasta.

Vaalea nainen istuu rappukäytävässä kuvitetun seinän edessä.

Avaa kuvien katselu

Sydämeni särkyy ajatellessani pientä lasta, joka rakastaa vanhempaansa, mutta menettää tämän rakkauden, Sophia Jansson sanoo. Kuva: Atte Henriksson / Yle

Sophia Janssonin suurin trauma on äidin katoaminen ja kuolema tyttären ollessa kuusivuotias. Äiti, joka oli uhannut tehdä itsemurhan, katosi eräänä päivänä. Sophia Jansson syytti siitä itseään.

Hän muistaa erityisesti kerran, kun äiti suuttui, koska Sophia Jansson ei löytänyt wc-paperia.

Isä vaikeni äidin katoamisesta ja kuolemasta.

– Sydämeni särkyy ajatellessani pientä lasta, joka rakastaa vanhempaansa, mutta menettää tämän rakkauden – oli vanhempi sitten alkoholisti, mielenterveysongelmainen tai poissaoleva.

Sophia Jansson haluaisi sanoa itselleen lapsena: Kaikki ei ole sinun syytäsi. Hän on usein pohtinut, miten traumat ja vaikenemisen kulttuuri ovat vaikuttaneet häneen.

– Kun itse tulin äidiksi, olisin mielelläni saanut oman äitini tuekseni.

Lars Jansson ja Tove Jansson 1947.

Avaa kuvien katselu

Lars Jansson ja Tove Jansson haaveilivat muuttavansa Tongan saaristoon 1940-luvulla. Kuusikymppisenä Sophia Jansson toteutti isänsä ja tätinsä haaveen matkasta Tongalle. Kuva: Sophia JanssonTove Jansson ja Tuulikki Pietilä veneessä Klovharunin edustalla.

Avaa kuvien katselu

Kirjan kolme saarta viittaavat lapsuuden Pellinkiin, Ibizaan, jossa Sophia Jansson asui lapsena, sekä Tongan saaristoon Tyynellämerellä – paikkaan, jonne Lasse ja Tove Jansson haaveilivat muuttavansa yhdessä. Kuva: © Moomin Characters™.

Ymmärtäminen ja anteeksianto – kirjan sanoma

Sophia Jansson haluaa kirjallaan osoittaa, ettei elämä aina noudata tiettyä kaavaa. Hän uskoo, että kirja voi auttaa muita ymmärtämään omaa elämäänsä ja huomaamaan, ettei kaikki mene suunnitelmien mukaan.

Kirjoittaminen oman perheen vaikeista kokemuksista on ristiriitaista. Sophia Jansson uskoo, että Tove ja Lasse Jansson arvostaisivat hänen rehellisyyttään.

– Toivon, että he olisivat iloisia siitä, että olen pohtinut lapsuuttani ja yrittänyt ymmärtää historiaamme.

Sophia Jansson

  • Sophia Jansson on Tove Janssonin veljentytär ja Moomin Charactersin hallituksen puheenjohtaja.
  • Hänen uusi kirjansa Kolme saarta. Isä, äiti ja minä. (Siltala 2025) käsittelee Janssonin perhettä.
  • Tove Jansson (1914–2001) oli maailmanlaajuisesti tunnettu suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija.
  • Hän loi Muumit, joista tuli rakastettu osa Suomen kansainvälistä ja suomenruotsalaista kulttuurikuvaa.
  • Lars Jansson, Toven veli, jatkoi Toven sarjakuvien tekemistä ja käsikirjoituksia.