Lauri Nurmi

Rocktähden elkein esiintyvä budjettipäällikkö Mika Niemelä teki palveluksen laukaistessaan keskustelun. Velkapotilas Suomi tarvitsee radikaaleilta tuntuvia päätöksiä, ei selittämisen mestareita, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa.
Tänään klo 20:33


Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on kotoisin Pohjois-Karjalasta Lieksan kaupungista, joka on kokenut huomattavan rakennemuutoksen. Nyt Niemelä herättelee poliitikkoja havahtumaan todellisuuteen. Joel Maisalmi
Älä ammu ikävän viestin tuojaa. Vanha viisaus palautuu mieleen, kun seuraa poliitikkojen reaktioita valtiovarainministeriön budjettipäällikön Mika Niemelän haastatteluun.
– Mikään ei ole pyhää, Niemelä sanoo Helsingin Sanomissa.
Budjettipäällikkö puhuu Suomen taloudesta. Valtiolla on yli 190 miljardia euroa velkaa. Vuosikymmenen alkaessa valtionvelkaa oli 107 miljardia euroa.
Poliitikot ovat olleet mestareita selittämään mustaa valkoiseksi. On ollut Nokian romahdusta, koronakriisiä, Venäjän hyökkäyssotaa, Euroopan keskuspankin ikävää korkopolitiikkaa, maahanmuuton kustannuksia, kalliita asehankintoja, välttämättömiä hoivamenoja ja niin edelleen.
Kyllä on ollut, mutta totuus ei pala tulessakaan: suomalaiset ovat eläneet railakkaasti yli varojensa.
Kun Niemelä korostaa, että mikään julkinen meno ei saisi olla pyhä, hän sohaisee arkaan paikkaan. Puolueilla ja tunnetuilla poliitikoilla on ollut laidunmaat täynnä ”pyhiä menolehmiä”, joiden varjeluun he ovat keskittyneet.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) ja valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) hallitus jakoi ylimääräisiä lapsilisiä, mikä jäänee taloushistoriaan yhtenä moraalikadon huipentumana.
Järkiperäisyyttä korostavat pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) runnovat läpi nopeampaa junayhteyttä Turkuun, vaikka lukuisat asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet hankkeen mielekkyyden vallitsevassa talouskurimuksessa.
Niemelän sanoin ”meillä on julmetun iso homma” tasapainon saavuttamisessa.
Viime vuonna Suomen 10-vuotisen lainan keskikorko oli yli kolme prosenttia. Se ei enää ole edullista rahaa.
Edellisellä vuosikymmenellä Suomen valtio sai markkinoilta lainaa nollakorolla, mikä houkutteli hallituksia siirtämään julkisten palveluiden ja etuuksien harvennushakkuut tuleville hallituksille ja sukupolville.
Niemelä huomauttaa, että kun hetki sitten valtionvelan korkoihin kului vuodessa alle miljardi euroa, lähestyvät vuotuiset korkomenot kuutta miljardia euroa. Lainaa tarvitaan lisää pelkkiin korkomenoihin.
Jos Suomi olisi yritys, olisi hilkulla, hyväksyisikö käräjäoikeus enää velkasaneerauksen aloittamista vai olisiko edessä konkurssi ja Suomen maa-alueiden jako kansainvälisten velkojien kesken.
Valtiona Suomi ei voi mennä konkurssiin, vaan rahojen loppumisesta seuraisi yhteiskunnan rakenteiden ja kansalaisten enemmistön elintason romahdus.
Eduskuntapuolueet – vasemmistoliittoa lukuun ottamatta – ovat sitoutuneet velkajarruun, jotta törmäys seinään vältettäisiin. Velkajarrutyöryhmän raportissa arvioitiin, että kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus joutuu leikkaamaan menoja tai lisäämään tuloja 8–11 miljardilla.
Tämäkin arvio lienee kaunisteltu, koska valtion verotulot ovat jäämässä ennakoidusta miljardeilla euroilla – samaan aikaan sote-, puolustus- ja korkomenot kasvavat reippaasti.
Niemelä haluaa herätellä suomalaisia. Jatkossa työikäisten on kannettava nykyistä enemmän hoivavastuuta ikääntyvistä vanhemmistaan.
Vanhusten julkisen hoivan alas ajaminen johtaisi kuitenkin kymmenien tuhansien naisten syrjäyttämiseen työmarkkinoilta. Miehet tuskin ryhtyisivät yhtä suuressa mitassa omaishoitajiksi.
Jos hoivavastuu siirrettäisiin kansalaisille, pitäisi palkkaverotusta keventää tuntuvasti, jotta työikäisillä olisi varaa ostaa palveluita vanhemmilleen. Samalla Suomi hyvästelisi niin sanotun pohjoismaisen mallin.
Radikaaleilta tuntuvia päätöksiä tarvitaan. Toisen asteen jälkeinen koulutus voidaan muuttaa maksulliseksi siten, että ensimmäinen tutkinto olisi maksuton, mutta toinen tutkinto osittain tai kokonaan maksullinen.
Tehotonta ja vanhakantaista tuotantoa ylläpitävät yritystuet pitää lakkauttaa kertalaakista, vaikka niistä hyötyvät ihmiset olisivat poliitikoille kuinka tärkeitä eturyhmiä ja vaalirahoittajia.
Yrittäjille sairauslomista aiheutuvia kustannuksia on leikattava, jotta riski työllistää uusi ihminen pienenee. Suomalaisten on hankittava lisää lapsia. Muuten huomisen hyvinvoinnille ei löydy rahoittajia.
Ratkaisuja kriisiin kyllä löytyy, kunhan on tahtoa. Lieksalaisen rocktähden elkein esiintyvä Niemelä teki palveluksen laukaistessaan keskustelun.