Myyjät pleksilasikopeissa, varashälyttimet fileepaketeissa ja lonkerot lukkojen takana. Tämä on arkipäivää monessa pikkukaupassa, jossa varkaus tuttuakin tutumpi ilmiö. Erityisesti tilanteesta kärsivät pienet päivittäistavarakaupat, joiden resurssit esimerkiksi vartiointiin ovat rajalliset ja joissa on tavallisesti työvuorossa vain pari henkilöä kerrallaan.
”Joka päivä näpistetään jotain, ja poliisi käy paikalla viikoittain. Ihannetilanteessa hälyttäisimme poliisin joka kerta, mutta aina meidän pienen kauppamme resurssit eivät riitä siihen, että pidättelemme varasta poliisin tuloon saakka”, kertoo kauppias Tomi Pilkevaara helsinkiläisestä K-Market Kivikosta.
Varkauksien määrä on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla. Vuonna 2025 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen mukaan yhteensä noin 76 500 myymälävarkautta, mikä on peräti 21 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Varkaus tapahtuu erityisesti Helsingin vitsaus
Joka päivä Suomessa tehdään keskimäärin reilusti yli 200 ilmoitusta myymälävarkauksista. Helsingin osuus kaikista viime vuonna tilastoiduista myymälävarkauksista oli suurin, 28 prosenttia. Toiseksi eniten varkauksia tilastoitiin Pirkanmaalla ja Keski-Suomen alueella, noin 15 prosenttia kaikista myymälävarkauksista.
Todellisuudessa varkauksien määrä on suurempi, sillä kaikki niistä eivät tule poliisin tietoon.
Pienissä kaupoissa resurssit myös rikosilmoitusten tekemiseen ovat rajalliset. Välillä kauppiaiden on valittava, keskitytäänkö paperihommiin vai asiakkaiden palvelemiseen.
”Mutta aina, jos kyse on henkilökuntaan tai asiakkaisiin kohdistuvasta häirinnästä tai alaikäisistä, olemme yhteydessä poliisiin. Jos lapsi varastaa, on tärkeää, että siihen puututaan heti”, Pilkevaara painottaa.
Yhä useammalla on teräase
Huolestuttavin piirre myymälävarkauksien määrän kasvussa on Tomi Pilkevaaran mukaan se, että varkaat ovat nykyään myös aiempaa röyhkeämpiä ja aggressiivisempia. Kaupan liitto on selvittänyt, että erilaiset häiriö-, uhka- ja väkivaltatilanteet myymälöissä ovat kolminkertaistuneet vuodesta 2020 lähtien.
Kivikon K-Marketissa varkaiden röyhkeys on näkynyt muun muassa siten, että kerralla varastetaan tai yritetään varastaa aiempaa isompia määriä. Jos aiemmin sujautettiin pari kaljatölkkiä takin sisään, nyt juostaan ulos sixpack tai kaksi sylissä.
Pilkevaaran mukaan yhä useammalla varkaalla on mukanaan teräase. Se tekee varkaan kiinniottamisesta entistä haastavampaa – ja vaarallisempaa.
”Harva asetta onneksi käyttää, mutta aina on olemassa riski, että näin tapahtuu, jos tilanne kärjistyy. Ja se on asia, jota me pelkäämme eniten ja jonka kanssa pitää olla tosi varovainen.”
Myymälävarkaiden aggressiivisuuden lisääntyminen on huomattu kaupan alalla laajasti. Henkilökuntaa koulutetaan kohtaamaan uhkaavia tilanteita, mutta väkivallan uhka omalla työpaikalla kuormittaa sekä kauppiaita että henkilöstöä.
”Häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt koronavuosista alkaen samanaikaisesti myymälävarkausten kanssa. Järjestyshäiriöt ja varkaudet lisäävät nykyään turvattomuuden tunnetta, ja entistä useammin uhkaava tilanne myös muuttuu todelliseksi ja näkyy asiakkaille”, sanoo Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb.
Myös Pirkanmaan Salen ketjujohtaja Meeri Pirinen on huomannut yleistyneen ilmiön.
”Näpistysten ja varkauksien määrä on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Niiden yleistyessä myös röyhkeyttä ja uhkaavia tilanteita on ollut enenevissä määrin.”
Varkaudet aiheuttavat hävikkiä
Vilkkaassa liikenteen solmukohdassa Helsingin Pasilassa sijaitsevasta Mall of Tripla -kauppakeskuksesta kerrotaan, että lisääntynyt varkauksien määrä näkyy erityisesti arjen häiriötilanteiden kasvuna.
”Niistä ilmoitetaan aina vartijalle ja tarvittaessa poliisille. Varkaudet ovat lisänneet yksittäisissä tilanteissa myös järjestyksenvalvojiin kohdistuvaa painetta esimerkiksi kiinniottojen yhteydessä”, kertoo kauppakeskuspäällikkö Hanna Heikkinen.
Hän kertoo, että monet Triplan kauppiasta ovat tilanteesta huolissaan.
”Huoli on ymmärrettävä. Varkaudet aiheuttavat hävikkiä, turvattomuuden tunnetta ja lisätyötä henkilökunnalle.”
Syitä aggressiivisuuden lisääntymiselle voi vain arvailla. Sekä Pilkevaara että Pirinen sanovat huomanneensa, että uhkaava käytös liittyy monesti päihteisiin. He arvelevat, että muun muassa huumausaine Alfa-PVP:n käytön yleistyminen niin pääkaupunkiseudulla kuin Tampereen alueellakin näkyy varkaiden käytöksessä.
”Henkilöt voivat olla niin sekavia, että he eivät oikein ymmärrä omaa tilaansa ja sen uhkaavia vaikutuksia muihin ihmisiin”, Pirinen kertoo.
Tiukentunut talous madaltaa kynnystä
Ihmisen ulkomuodosta on mahdotonta päällepäin sanoa, kuka varastaa.
”Varkaita löytyy kaiken ikäisistä ja kaikista sosiaaliluokista. Osa on päihdeongelmaisia, toiset ammattivarkaita, jotkut näpistelevät huvikseen, osa tarpeeseen”, Meeri Pirinen sanoo.
Hän uskoo, että ilmiön yleistymisen taustalla on myös ihmisten lisääntynyt pahoinvointi ja taloudellinen hätä.
”Kun ihmiset voivat huonosti ja talous on tiukilla, kynnys varastamiseen voi madaltua.”
Ylivoimaisesti eniten varastetaan alkoholia. K-Market Kivikossa katoaa erityisesti lonkeroa, jolla on Tomi Pilkevaaran mukaan ilmeisesti vaihtoarvoa kaduilla. Varkaiden hihaan lähtee usein myös kalliimpia juustoja ja lihoja, vitamiineja, kahvia, partakoneen teriä ja sähköhammasharjan vaihtopäitä, joilla lienee niin ikään jälleenmyyntiarvoa pimeillä markkinoilla.
Myös ihan tavalliset elintarvikkeet kelpaavat.
Pirkanmaalla on Pirisen mukaan huomattu, että alkoholia varastavat eniten päihteidenkäyttäjät itse. Ammattivarkaat vievät esimerkiksi vitamiineja, luontaistuotteita ja muita kalliimpia tuotteita. Makeisia taas voivat korostuneesti näpistellä lapset ja nuoret.
Myös kosmetiikkaa ja pienelektroniikkaa varastetaan, samoin irtokarkkia ja paistopisteen tuotteita, joiden väärin punnitsemista ja muuta varastamista tapahtuu esimerkiksi itsepalvelukassoilla.
”Kun ihmiset pääsevät operoimaan itsepalvelukassoilla, ikään ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta kynnys tehdä vilppiä madaltuu. Ja keinoja ja mielikuvitustahan riittää”, Pilkevaara sanoo.
Juomat lukkojen takana
Itsepalvelukassat ovat tehokkaita kaupalle, ja moni asiakas kokee miellyttäväksi asioida vähillä kontakteilla, mutta samalla ne ovat myös pulmallisia.
”Näpistäminen itsepalvelukassoilla on iso ongelma. Ne eivät välttämättä aiheuta turvallisuusuhkaa henkilökunnalle, mutta taloudelliset menetykset ovat merkittäviä. Moni kauppa on hiljaisuudessa jo poistanut itsepalvelukassoja käytöstä”, Pilkevaara sanoo.
Pilkevaara toimii myös Keskon turvallisuuden suunnitteluryhmässä, minkä ansioista hänellä on omaa kauppaansa laajemminkin tuntumaa aiheeseen. Hänen mukaansa uudesta teknologiasta ja tekoälystä toivotaan ratkaisuja itsepalvelukassoille. Jos teknologian avulla olisi mahdollista valvoa esimerkiksi tuotelukumääriä, maksutapahtumia ja punnitusten oikeellisuutta, varastaminen vaikeutuisi.
Sale-ketjun myymälöissä alkoholin varastamista on pyritty ehkäisemään laittamalla juomat joko lukolliseen kaappiin tai kokonaan omaan tilaan lukitun oven taakse. Juomia pääsee hakemaan vain pyytämällä myyjää avaamaan oven. Kriittistä palautetta järjestelmästä on tullut niin työntekijöitä kuin asiakkailtakin, mutta vain ensireaktiona.
”Tietysti se harmittaa, jos yhden saunalonkeron takia täytyy odottaa myyjää avaamaan ovet. Mutta kun kerromme, että kyse ei ole vain varastelun aiheuttamista katteen menetyksistä vaan ihmisten turvallisuudesta, asia yleensä ymmärretään hyvin”, Pirinen kertoo.
Turvakassa tuo turvaa työvuorossa
Sale-myymälöihin on alettu asentaa myös turvakassoja, joita näkee monissa pääkaupunkiseudun Alepa-myymälöissäkin. Turvakassa on neljältä sivulta pleksilasilla suojattu tila, jossa myyjä on koskematon. Pirisen mukaan jotkut työntekijät suhtautuivat turvakassoihin aluksi epäilevästi, sillä ajatus kopissa työskentelemisestä tuntui alkuun oudolta.
”Mutta nykyään monet työntekijät sanovat, etteivät suostu menemään työvuoroon myymälään, jossa turvakassoja ei ole.”
Monen nuoren ensimmäinen työpaikka
Pohjoismaiden suurimpiin kauppakeskuksiin kuuluvassa Triplassa hyödynnetään turvallisuustoimien näkyvyyttä, kuten vartijoiden ja järjestyksenvalvojien runsasta läsnäoloa, mikä kauppakeskuspäällikön mukaan ehkäisee tilanteita ennalta.
”Henkilökunnan valppaus ja matala ilmoituskynnys ovat myös tärkeä osa arjen turvallisuustyötä, ja kameravalvonta, hälytysjärjestelmät ja kulunvalvonta tukevat tilanteiden selvittämistä”, Hanna Heikkinen listaa.
Kaupat ovat työnantajana velvoitettuja muun muassa perehdyttämään ja kouluttamaan työntekijät myös turvallisuustoimenpiteisiin eri tilanteissa ja tarjoamaan työterveyspalveluja mahdollisten uhkaavien tilanteiden jälkipuintiin.
”Mutta on tärkeää, etteivät työntekijät tai asiakkaat joutuisi setvimään vaarallisia tilanteita, vaan vartioinnin ammattilaiset hoitaisivat tilanteet poliisin avustuksella”, Terhi Kuljukka-Rabb painottaa.
Kauppa on esimerkiksi monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka, mutta kuinka moni tulevaisuudessa haluaa aloittaa työelämän paikassa, jossa ensimmäisenä joutuu sisäistämään toimintaohjeet uhkaavia tilanteita varten?
”Joudumme kaupan alalla pohtimaan sitä, että myymälävarkauksien määrän kasvu ei tee hyvää houkuttelevuudelle työnantajana. Teemme paljon työtä sen eteen, että nuoret ja vähän vanhemmatkin saavat kaupassa työskentelystä hyvän kokemuksen”, Kuljukka-Rabb kertoo.
Viimeisetkin palvelut katoavat
Myymälävarkaudet aiheuttavat valtavia taloudellisia menetyksiä kaupoille. Kaupan liiton muutama vuosi sitten tekemässä selvityksessä käy ilmi, että valtakunnallisessa mittakaavassa menetykset ovat vuosittain miljardin euron luokkaa.
Summasta noin puolet eli 500 miljoonaa muodostuu varastetun tavaran hävikistä ja toinen 500 miljoonaa kaikista toimenpiteistä, joita varkauksien ennaltaehkäisy ja jälkiselvittely aiheuttaa. Niitä ovat esimerkiksi erilaiset tekniset turvajärjestelmät, myymälöiden uudelleenjärjestelyt, vartiointi, työturvallisuuskoulutukset ja työterveyshuolto sekä henkilökunnan varkauksien selvittelyyn käyttämä työaika.
Viime kädessä varastelu vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään. Kaupan liiton mukaan yli 90 prosenttia päivittäistavaroista hankitaan edelleen fyysisistä kaupoista. Monella pienellä paikkakunnalla kauppa tarjoaa myös muita lähipalveluita, kuten apteekki- ja postipalvelut. Pahimmillaan varastelu voi pakottaa kylän ainoan kaupan laittamaan lapun luukulle, kun varastelun aiheuttamat kustannukset nousevat yli taloudellisen sietokyvyn.
”Tämä huolettaa kovasti. Kauppa on osa meidän kaikkien arkea, ja se on kohtaamispaikka, josta haetaan päivittäiset elintarvikkeet ja muut tuotteet. Onhan se tosi paha juttu, jos kauppoja lopettaa varastelun seurauksena. Siinä häviävät lopulta kaikki”, Terhi Kuljukka-Rabb sanoo.
Auttaisiko yrityslähestymiskielto?
Yhtenä keinona lisääntyneen häiriökäyttäytymisen hillitsemiseksi on esitetty yrityslähestymiskieltoa, joka on paraikaa lainvalmistelussa ja eduskunnan käsittelyssä mahdollisesti kuluvalla hallituskaudella.
Kaupan alalla yrityslähestymiskieltoa odotetaan hartaasti. Se antaisi kaupalle lainmukaisen mahdollisuuden hakea toistuvaa häiriötä aiheuttavalle henkilölle pääsykieltoa yrityksen tiloihin. Oikeusteitse haettavan kiellon rikkomisesta voisi seurata sakkoja tai vankeutta. Vaikka työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen tehtävä, tällä hetkellä työnantaja ei voi aloittaa lähestymiskieltoprosessia suojatakseen työntekijöitään.
”Vaikka kaupan alan yrityksissä työturvallisuuden eteen tehdään aktiivisesti monenlaisia toimia, kuten turvallisuuskoulutuksia ja järeämpiä turvajärjestelyjä, kaikkein haastavimpiin häiriökäyttäytymisen ja väkivallan uhan tilanteisiin ne eivät ole tuoneet ratkaisua”, Terhi Kuljukka-Rabb kertoo.
Salen ketjujohtaja Meeri Pirinen uskoo, että yrityslähestymiskielto olisi yksi hyvä lisäkeino, mutta voimakkaasti kasvanut varastelu on kuitenkin laajempi yhteiskunnallinen ongelma. Hän korostaa, ettei kauppa pysty yksin ratkaisemaan ongelmaa, vaan siihen tarvitaan kaikkien panosta lainsäädännöstä lähtien.
K-Market Kivikon kokoisessa kaupassa hävikistä ja toimenpiteistä aiheutuvat taloudelliset menetykset ovat vuosittain yhteensä noin 60 000 euroa. Kauppias Tomi Pilkevaara sanoo, että monien on vaikea ymmärtää tämän vaikuttavan suoraan kauppiaan elämään:
”Ihmiset kuvittelevat, että kaupoilla on olemassa jokin vakuutus, joka korvaa varastetun tavaran. Ei sellaista ole olemassa. Yrittäjän elämässä varastelun aiheuttama taloudellinen vahinko ulottuu perheen ruokapöytään saakka.”
Vakuutus ei korvaa näpistettyä tavaraa, vaikka sen arvo olisi tuhansiakin euroja ja varkaus todistettavissa.
© iStock