Tauti ei ole yleinen, mutta asiantuntijan mukaan juuri siksi siitä on tärkeää lisätä ja ylläpitää tietoisuutta.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Pogostantauti, hyttysten levittämä virusinfektio, voi iskeä loppukesästä ja alkusyksystä.
Helsingin yliopiston virologin Essi Korhosen mukaan tänä vuonna tartuntoja on ilmoitettu huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna.
Tauti aiheuttaa kuumetta, ihottumaa ja nivelkipuja, jotka voivat kestää kuukausia tai jopa vuosia.
Korhonen kehottaa suojautumaan hyttysiltä, mutta ei välttämään luonnossa liikkumista taudin pelossa.
Loppukesä ja alkusyksy ovat virusperäisen pogostantaudin sesonkiaikaa. Infektion aiheuttaa alfaviruksiin kuuluva Sindbis-virus, jota hyttyset levittävät linnuista ihmisiin.
Virus aiheuttaa kuumetautia, johon liittyy ihottumaa, lihaskipuja sekä mahdollisesti pitkäkestoisia niveloireita.
Tauti on harvinainen, mutta joinakin kesinä tapauksia on paljon. Yliopistotutkija, virologi Essi Korhonen Helsingin yliopistosta kertoo tämän vuoden tautitilanteesta helpottavan arvion: THL:n tartuntarekisteriin on ilmoitettu tähän mennessä huomattavasti vähemmän tartuntoja verrattuna esimerkiksi viime kesään.
Pogostantauti on hyttysten levittämän Sindbis-viruksen aiheuttama infektio. Kuva: Colourbox
Korhosen mukaan tartunnat eivät lisäänny vuosi vuodelta, vaan tilanne vaihtelee muun muassa hyttysten määrän mukaan. Hyttyset pitävät lämpimistä ja kosteista kesäkeleistä.
– Esimerkiksi kesä 2021 oli oikein suotuista hyttysille, ja silloin nähtiin edellinen iso taudinpurkaus. Kyseisenä vuonna se oli suurin hyttysten välittämä taudinpurkaus koko Euroopan mittakaavassa. Kesän kosteus oli peräisin runsaslumisesta talvesta, eli hyttysille riitti sulamisvesiä, jotka ovat oikein loistavia hyttyshautomoita.
Vuonna 2021 jopa 566 suomalaista sairastui pogostantautiin.
Lintukannan koko ratkaisee
Tänä kesänä koettiin ennätyspitkä hellejakso. Kesä oli kuitenkin todella kuiva Itä-Suomessa, joka on pogostantaudin pääasiallista esiintyvyysaluetta.
Pelkkä lämpö ja kosteus eivät yksinään takaa pogostantaudin leviämistä. Taudinaiheuttaja nimittäin on peräisin metsäkanalinnuista, joiden verta hyttyset imevät sekä välittävät lintujen kesken. Tietyt hyttyslajit tuovat viruksia ihmiseen.
Mitä suurempia lintu- ja hyttyskannat kunakin vuonna ovat, sitä enemmän tavataan pogostantautia.
Pogostantautiin liittyy monia myyttejä, joista yksi on se, että tartuntapiikit toistuisivat seitsemän vuoden välein.
– Tällaista sykliä ei ole havaittu. Kyllä epidemiat liittyvät metsäkanalintujen hyvään kantaan ja lämpimään kosteaan kesään.
Infektioita on todettu Suomessa enemmän kuin muissa maissa. Kuva: Colourbox
Vain osa hyttysistä levittää tautia
Suomessa on Korhosen mukaan 44 hyttyslajia, mutta ne kaikki eivät pysty levittämään pogostantautia. Osa hyttysistä levittää myös Afrikasta lähtöisin olevaa Länsi-Niilin virusta.
– Ilmaston ja ympäristön muuttumisen myötä virukset asettautuvat yhä pohjoisemmaksi, ja meiltä löytyy jo Länsi-Niilin viruksellekin sopivia luontaisia isäntäeläinlajeja, eli muuttolintuja.
Myös pogostantautia aiheuttava Sindbis-virus on alkuperältään afrikkalainen. Sitä esiintyy Korhosen mukaan lähes joka puolella maailmaa, mutta toistaiseksi tuntemattomasta syystä viruksen tiedetään tarttuneen ihmisiin vain Pohjois-Euroopassa: Suomessa infektioita on todettu kaikkein eniten, mutta tapauksia on ollut myös Ruotsissa ja Venäjällä.
– Viruksesta on olemassa erilaisia genotyyppejä, joista yksi on yhdistetty tautitapauksiin. Samaa genomia on tavattu myös Saksassa, mutta siellä sitä ei ole löydetty ihmisistä.
Pogostantaudin diagnoosi on tärkeä, sillä sen avulla voidaan sulkea pois krooniset nivelsairaudet, kuten reuma. Kuva: Colourbox
Diagnoosi on tärkeä, jos oireet pitkittyvät
Korhonen toteaa tilastojen kertovan vain osan todellisesta tautitilanteesta, sillä yleensä pienistä oireista ei lähdetä lääkäriin.
– Tilastoissa näkyvät vain laboratoriossa diagnosoidut tapaukset. Jokaistahan ei edes tutkita, jolloin ne eivät päädyt tilastoihin.
– Jos miettii tyypillisiä oireita – kuumetta, ihottumaa ja nivelkipuja – ne voivat vaihdella tosi paljon ja mennä nopeastikin ohi. Osalla nivelkivut pitkittyvät ja ne voivat kestää kuukausia ja joissakin tapauksissa jopa vuosia.
Virologin mukaan on todella vaikea etukäteen sanoa, kenellä oireet kestävät pitkään ja kuka pääsee vähemmällä.
– On monia vaikuttavia tekijöitä, jotka voivat johtua potilaasta itsestään, hänen immuunivasteestaan ja perussairauksista. Jos henkilöllä on jo entuudestaan nivelsairaus, se voi vaikuttaa oirekuvaan.
Pelkoon ei ole syytä
Pogostantaudin oireisiin ei ole olemassa tietynlaista hoitoa. Diagnoosi on silti tärkeä, sillä sen avulla voidaan sulkea pois krooniset nivelsairaudet, kuten reuma.
– Ihmiselle itselle on tärkeää myös tietää, että oireet kestävät aikansa ja sitten helpottavat.
Vuoden 2021 epidemian yhteydessä havaittiin, että tautitapauksia oli yhä enemmän myös keskisessä Suomessa, kun niitä aiemmin oli havaittu vain lähinnä Itä-Suomessa.
Itä-Suomessa oireet on osattu yhdistää pogostantautiin, sillä Sindbis-viruksen aiheuttama infektiota on tavattu siellä jo 1970-luvulta lähtien. Koska kyse on muualla Suomessa harvinaisemmasta ilmiöstä, oireiden ei välttämättä ole ymmärretty liittyvän juuri pogostantautiin.
– Onkin tärkeää lisätä ja ylläpitää tietoisuutta tästä taudista, Korhonen sanoo.
Essi Korhonen kannustaa ihmisiä lähtemään luontoon ilman pelkoa hyttysten levittämästä infektiosta – vaikka tiedettäisiin, että kyseisellä alueella voi altistua virukselle.
– Hyttysten pistoilta kannattaa suojautua karkotteilla ja vaatetuksella sen sijaan että välttäisi altistusta jäämällä kotiin. Jos menet mustikkaan, on todennäköisempää, että tulet kotiin ilman pogostantautia, mutta ei se mahdotontakaan ole.
Fakta
Tällainen pogostantauti on
■ Pogostantauti on hyttysten levittämän Sindbis-viruksen aiheuttama infektio.
■ Tarttuu ainoastaan hyttysen piston välityksellä. Ei tartu ihmisestä toiseen.
■ Tautia tavataan eniten Itä- ja Keski-Suomessa, tyypillisesti loppukesästä. Vuodet ja alueet vaihtelevat paljon – välillä tapauksia on vain muutamia, välillä satoja.
■ Taudin esiintyminen riippuu hyttysten määrästä, säästä ja lintukannoista.
■ Oireet: kuume, ihottuma, nivelkivut, jotka voivat kestää viikoista jopa vuosiin.
■ Oireet vaihtelevat: toisilla lieviä, toisilla pitkittyviä ja elämää rajoittavia
■ Hoito: Rokotetta tai täsmälääkettä ei ole. Hoitona lepo ja oireenmukainen lääkitys, esimerkiksi kipu- ja kuumelääkkeet.
■ Suojautuminen: hyttyskarkotteet, peittävät vaatteet, hyttysverkot.