Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) päättötodistus Tampereen klassillisesta koulusta on kiitettävä. Kaikkien aineiden keskiarvo on 9,6.

Valtiovarainministeri Riikka Purra. Joel Maisalmi

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) koulutietä ja matkaa kohti politiikan parrasvaloja valotetaan keskiviikkona julkaistussa kirjassa Riikka Purra – Suomen rautarouva (Into Kustannus). Kirjan ovat kirjoittaneet Iltalehden toimittajat Onni Kari ja Lauri Nurmi.

Kirjassa nostetaan esiin Purran päästötodistus kesäkuulta 1993 Tampereen klassillisesta koulusta eli Clasusta. Todistus vilisee kymppejä. Niitä on yhteensä 11. Joukossa on vain neljä yhdeksikköä. Ne Purra on saanut matematiikasta, biologiasta, maantiedosta ja kotitaloudesta. Kaksi kasin arvosanaa on tullut tekninen työ ja tekstiilityö -oppiaineesta sekä liikunnasta.

Loput arvosanat ovat kymppejä, joita Purra on saanut muun muassa äidinkielestä, uskonnosta, ruotsista (B-kieli), englannista (A-kieli), fysiikasta sekä historiasta ja yhteiskuntaopista.

Sanallisiksi arvioiksi muutettuina kiitettävän on saanut arvosanoilla 10 ja 9 ja tyydyttävän arvosanoilla 8 ja 7. Toisin sanoen kahta ainetta lukuun ottamatta Purran suoritti peruskoulunsa kiitettävin arvosanoin.

Purran todistuksen kaikkien aineiden keskiarvo on 9,6.

Riikka Purran päästötodistus kesältä 1993 on vaikuttava.

Eliittikoulusta toiseen

Kari ja Nurmi kuvaavat kirjassaan, että Purra ei halunnut jatkaa lukioon Clasussa. Sen sijaan Purra valitsi Tampereen yhteiskoulun ilmaisupainotteisen linjan, jota kirjassa kuvataan Clasun ohella eliittikouluksi.

– Hän valitsee Tampereen yhteiskoulun ilmaisupainotteisen lukion, vaikka peruskoulun opettajat yrittävät ohjata kansainväliseen kouluun. Purra menee ilmaisupainotteiseen kouluun, koska haluaa kirjoittaa kaunokirjallisuutta, kirjassa kerrotaan.

Kirjassa nostetaan esiin, että Purra on myöhemmin kommentoinut ajatelleensa, että lukiosta seuraisi hyvää. Lopputulos oli päinvastainen ja hän kertoi saaneensa ”kauhean kirjoitusblokin”. Purralla oli ongelmia kirjoittaa jopa äidinkielen aineita.

Lukiosta Purra valmistuu kirjoittamalla äidinkielestä E:n, ruotsista L:n, englannista M:n, pitkästä matematiikasta C:n ja reaalista E:n.

Kirjassa nostetaan esiin myös Purra blogikirjoitus vuodelta 2015, jossa hän kuvailee yhteiskunnallista heräämistään lukioaikana.

– Lukiossa käytin jo kaikki liikenevät mahdollisuudet tutkia ja tuoda esille ympäristöasioita. – – Esitelmät olivat hyvin henkilökohtaisia: piittaamattomuus ja maailman täyttyminen paskasta ahdistivat voimakkaasti, Purra kirjoittaa.

Kirjailijat nostavat esiin, ettei poliittinen herääminen tapahtunut tyhjästä

– Äidin kuolema antaa lisäväriä Riikan yhteiskunnallisuuteen. Varhaislapsuuden ydinsodan pelko ja äidin kuolemaa seurannut kuolemanpelko saavat seuraajakseen ahdistuksen ympäristön tuhoutumisesta. Pelon kohteet vaihtuvat, mutta pelko ei poistu, Kari ja Nurmi kirjoittavat.

He analysoivat, että Purran keskeiseksi politiikan teemaksi vaihtuu ympäristöongelmien sijaan maahanmuuton vastustaminen.