Starliner-astronauttien oleskelu Kansainvälisellä avaruusasemalla venähti yli yhdeksäksi kuukaudeksi. Avaruudessa oleskelu vaikuttaa ihmiskehoon monella tapaa.
Astronauttien paluu videoitiin.
20.3. 22:13
Astronautit Barry ”Butch” Wilmore ja Suni Williams pääsivät vihdoin palaamaan Maahan tiistaina paikallista aikaa. Astronautit olivat olleet jumissa Kansainvälisellä avaruusasemalla (ISS) yli yhdeksän kuukautta.
Wilmoren ja Williamsin oli määrä olla avaruudessa vain noin viikon. Ongelmat avaruusaluksessa pidensivät kuitenkin vierailua ISS:llä kuukausilla.
Avaruudessa oleminen vaikuttaa kehoon monella eri tavalla. Jotkut vaikutuksista alkavat kumoutua heti, kun henkilö palaa Maahan. Avaruudessa oleskelu voi kuitenkin vaikuttaa astronautteihin pitkään.
Astronautit kannettiin ulos laskeutumiskapselista ja nostettiin paareille. Asiantuntijat kertoivat Live Science -julkaisulle, että kyse on protokollasta. Astronautit eivät pysty heti kävelemään laskeutumisen jälkeen johtuen väliaikaisista muutoksista kehossa.
Astronautit voivat kokea huimausta ja huonovointisuutta palatessaan Maahan, minkä takia heidät nostetaan paareille.
Starliner-astronautit Butch Wilmore ja Sunita Williams päätyivät viettämään yli yhdeksän kuukautta Kansainvälisellä avaruusasemalla. Kuva: Nasa
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan mukaan Maan painovoimasta poistuminen johtaa siihen, että luut menettävät noin 1–1,5 prosenttia mineraalitiheydestään kuukauden aikana. Maahan palaamisen jälkeen luumassan menetystä ei välttämättä saada palautettua ennalleen. Astronautit menettävät myös lihasmassaa, mutta muutos voi olla nopeampi painottomassa tilassa kuin maan päällä ilman kunnollista ruokavaliota ja liikuntaa.
Myös kehon nesteet kulkeutuvat painottomassa tilassa ylöspäin kohti päätä. Tämä voi aiheuttaa painetta silmiin ja näköongelmia.
Avaruuslento muuttaa myös henkilön immuunijärjestelmää, mutta lisätutkimuksia tarvitaan esimerkiksi sen selvittämiseksi, voiko tämä johtaa autoimmuuniongelmiin.
Suni Williams vilkutti, kun hän vihdoin pääsi Maahan. Kuva: Nasa/Nasa
Butch Wilmore oli yhtä hymyä, kun hän pääsi kotiplaneetalle. Kuva: Nasa/Nasa
Avaruudessa astronautit altistuvat säteilylle, minkä takia heillä saattaa olla suurempi riski sairastua säteilysairauteen, syöpään, keskushermosto-oireille ja rappeuttaviin sairauksiin.
– Matalan Maan kiertoradalla, jossa ISS on, astronautteja suojaa ainakin osittain magnetosfääri, joka suojaa Maata syvän avaruuden säteilyltä, asiantuntija Rihana Bokhari on kertonut ABC Newsille.
– He kuitenkin altistuvat enemmän säteilylle kuin Maassa olevat, koska ISS menee kiertoradallaan sellaisten alueiden läpi, joissa on loukkuun jäänyttä säteilyä.
– Butch ja Suni, koska he olivat ISS:llä, eivät ole altistuneet niin paljoa säteilylle, että sillä olisi todella suuria vaikutuksia kehon järjestelmiin, mutta pitkäkestoinen altistuminen suuremmalle säteilymäärälle kuin Maassa voi johtaa syöpäriskin kasvuun.
Pisimpään yhtäjaksoisesti avaruudessa olleet Nasan astronautit
Frank Rubio kuvattuna ISS:llä heinäkuussa 2023. Kuva: Nasa/Planet Pix via ZUMA / MVphotos
-
Frank Rubio – 371 päivää
-
Mark Vande Hei – 355 päivää
-
Scott Kelly – 340 päivää
-
Christina Koch – 328 päivää
-
Peggy Whitson – 289 päivää
-
Butch Wilmore, Suni Williams – 286 päivää
-
Andrew Morgan – 272 päivää
-
Jeanette Epps, Matthew Dominick, Mike Barratt – 235 päivää
Lähde: Nasa