Vastuullisuusvaikuttaja on huolissaan pukeutumistrendin vaikutuksista turkistarhauksen tulevaisuuteen.

Turkistarhaus on kielletty monissa Euroopan maissa. Inka Soveri

Vintage- ja tekoturkisten käyttö on herättänyt keskustelua sen jälkeen, kun euroviisuedustaja Linda Lampenius julkaisi kuvan tekoturkki päällään. Muun muassa eläinfilosofi Elisa Aaltola kritisoi artistin asuvalintaa.

Kohu tuli yllätyksenä todennäköisesti Linda Lampeniuksen lisäksi myös monille muotifaneille, sillä tekoturkis oli viime talvena niin iso ilmiö takkimuodissa, että se näkyi melkein jokaisen muotitalon mallistossa. Takkien lisäksi turkisyksityiskohtia käytettiin runsaasti muutenkin vaatteissa.

Muodissa trendaavat turkikset ovat biologi ja vastuullisuusvaikuttaja Iia-Elisabeth Suomen mukaan normalisoineet turkiksia katukuvassa, vaikka käytössä olisivatkin käytetyt vintage-turkikset tai vegaaniset tekoturkikset.

Iia-Elisabeth Suomi on myös Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Vihreissä.

– Monet näistä tekoturkiksista, joita näemme esimerkiksi julkkisten päällä, ovat tosi aidon näköisiä ja on vaikeaa tietää, ovatko ne aitoja vai ei. Se normalisoi turkiksia katukuvassa, hän kertoo.

Huhtikuun alussa järjestetty Saga Furs -turkisyhtiön huutokauppa kääntyi tappiollisten vuosien jälkeen nousuun. Turkisyhtiö julkaisi omilla nettisivuillaan keväällä 2025 blogikirjoituksen otsikolla ”Turkis elpyy – kiitos terveen järjen ja vintage-trendin”.

Iia-Elisabeth Suomen mukaan turkistrendistä tekee haitallisen turkistarhauksen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva ajankohta.

– Elämme tällä hetkellä aikoja, joina meillä on oikeasti mahdollisuus ajaa turkistuotanto alas Suomessa. Vuosikymmeniä on tehty töitä sen eteen ja moni on varmaan ajatellutkin, että turkistuotanto häviää kannattamattomana, kun ihmiset eivät sitä tue. Nyt ollaankin menossa ihan päinvastaiseen suuntaan, kun turkisala saa tästä trendistä valtavaa boostia.

Suomi on yksi viimeisistä turkistarhausta harjoittavista EU-maista. Myös EU:n suurin tuottajamaa Puola allekirjoitti turkistarhauksen kieltävän lain joulukuussa 2025. Eurogroup for Animalsin helmikuussa teettämän kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista kannattaa turkistarhauksen kieltoa EU:ssa ja kansallisesti.

Toisaalta vintage-turkisten käyttöä on puollettu sillä, että vanhojen turkisten käyttöikä pitenee, mikä on yleensä ekologisin valinta. Iia-Elisabeth Suomi kuitenkin painottaa kriittisten hetkien merkitystä.

– Itse ajattelen niin, että jos turkistuotanto lopetetaan kokonaan, eihän sillä sitten enää ole väliä, käyttääkö joku vintage- tai tekoturkista. Mutta jos me nyt normalisoimme vintage-turkisten käytöllä turkistuotantoa ja sen myötä tuotanto vain jatkuu, niin silloin se on ongelmallista, hän sanoo.

Näin trendit voivat vaikuttaa vaatetuotantoon

Kestävän muodin tutkija Linda Turunen kertoo, että myös käytetyn muodin ilmiöt heijastuvat viiveellä vaatetuotantoon. Hän puhuu muodista yleisellä tasolla, eikä kommentoi suoraan turkistuotantoa.

– Muotiala on hyvin herkkä sille, mikä näyttää haluttavalta ja mitä näkyy paljon. Käytännössä se voi epäsuorasti vaikuttaa siihen, että uusia tuotteita suunnitellaan ja tuotetaan, hän sanoo.

Muodin kierrossa takavuosien tyyli usein palaa katukuvaan käytetyn muodin kautta. Esimerkiksi suosittu 2000-luvun muoti on tehnyt paluunsa kirpputoreilta löytyneillä vaatekappaleilla, mutta pian myös suuret pikamuotitoimijat alkoivat kopioida vuosituhannen vaihteen tyylejä.

– Second hand -muodissa on sinänsä hyvä, että kerran valmistetut tuotteet saavat lisää käyttökertoja. Kun vaatetta kuitenkin käyttää kadulla, kukaan ei tiedä oletko ostanut sen uutena vai käytettynä, Turunen kertoo.

Uudet trendit katukuvassa voivat siis tehdä niistä muodin ja vaatetuotannon toimijoiden näkökulmasta jälleen haluttuja ja kiinnostavia.

– Sillä voi olla vaikutusta, että kun joku tuote yleistyy kuluttajien keskuudessa, isot toimijat lähtevät tuottamaan sitä, Turunen sanoo.