Hirvikolareita Lapissa tapahtui viime vuonna 114. Kasvua kolareiden määrissä oli erityisesti Kittilässä, Pellossa, Kolarissa ja Kemijärvellä.
Avaa kuvien katselu
Viime vuosina metsästystä on pyritty kohdentamaan erityisesti vasoihin, sillä vasojen määrä on kasvanut. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Hirvikanta kasvoi Lapissa vajaalla tuhannella hirvellä edellisvuoteen verrattuna. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Lapin hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen kaikkiaan 18 800 hirveä.
Lappi on jaettu yhdeksään hirvitalousalueeseen, joista kahdella eli Lounais- ja Länsi-Lapin hirvitalousalueilla kanta ylittää Lapin riistaneuvoston asettaman tavoitetason. Näillä hirvitalousalueilla etenkin maa- ja metsätalouden sekä liikennepuolen edustajat odottavat, että tavoitetasolle päästäisiin karsimalla kantaa.
– Heidän näkökulmastaan hirvikannan nousu tarkoittaa myös vahinkojen määrän kasvua. Kyseisillä alueilla hirvilupamääriä nostetaan siksi selkeästi viime metsästyskautta suuremmaksi, kertoo Lapin Riistakeskuksen riistapäällikkö Sami Tossavainen.
Vasojen metsästystä on tehostettu
Suomen riistakeskus kertoo, että myös hirvikannan rakenne on Lapissa hyvä.
Aikuisten eläinten sukupuolijakauma vastaa enimmäkseen tavoitetta, jonka mukaan yhtä urosta kohden on korkeintaan 1,5 naarasta. Naaraita on riistaneuvoston tavoitetta enemmän Posiolla ja Ranualla.
Vasojen osuus talvella lasketussa kannassa oli Inaria lukuun ottamatta 20–30 prosenttia. Viime vuosina metsästystä on pyritty kohdentamaan vasoihin, sillä vasojen määrä on kasvanut.
Tilastokeskuksen mukaan Lapissa tapahtui viime vuonna 114 hirvikolaria. Kolareita sattui hieman enemmän kuin vuosina 2020–2024. Kasvua tapahtui erityisesti Kittilässä, Pellossa, Kolarissa ja Kemijärvellä.
Hirvien aiheuttamia maatalousvahinkoja puolestaan korvattiin Lapin alueella viime vuonna yhteensä 5 323 euroa. Vahingot aiheutuivat rehupaaleille ja nauriskasvustolle.