HIFK odottaa, että uusi päävalmentaja Olli Jokinen kirkastaa jälleen seuran haalistuneen brändin. Fanien pitää kunnioittaa ja vastustajien pelätä punaista paitaa takavuosien tapaan.

Viime kausina seura on polttanut nimekkäisiin pelaajiin enemmän euroja kuin yksikään kilpailija. Mitaleja on kuitenkin juhlittu Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa ja Tampereella. Viime kaudella HIFK hävisi kaikki neljä pudotuspeliään idän pikkujättiläiselle SaiPalle.

Tällä kertaa HIFK palkkasi päävalmentajaksi Jokisen, joka tunnetaan kurista ja kovista vaatimuksistaan. Häntä on kutsuttu HIFK:n näköiseksi valmentajaksi. Näkemystä voi pitää jopa koomisena, sillä Stadin kingejä johtava Jokinen on umpisavolainen KalPan kasvatti kuten myös joukkueen kapteeni Iiro Pakarinen.

Kaksikkoa yhdistää savolaisuuden lisäksi se, että he pelasivat samassa maajoukkueessa vuoden 2014 MM-turnauksessa Minskissä. Jokinen on nuori valmentaja, mutta konkari pelaajana. Hänellä on tuoreessa muistissa, millaista hoivaa kiekkoilija kaipaa valmentajaltaan.

Jokinen osaa tuoda vauhtia ja fyysistä kovuutta joukkueisiin, jotka on rakennettu pienillä budjeteilla ja ilman suuria staroja. Kasvaako HIFK:sta ensi talveksi luisteluvoimainen punakone? Mikkelin Jukureissa ja Timrå IK:ssa ikävöidään yhä hänen railakasta meininkiään.

Nyt hän on seurassa, jossa on rahaa. Tosin Apu360:n Aitio-palstalla tiedettiin, että Jokisen oma palkka on SM-liigassa sillä tasolla, että pelaajien palkoista täytyy tinkiä. Mitä väliä palkalla on, jos hän saa taviskiekkoilijasta supermiesversion esiin kuten Mikkelissä nähtiin.

Itseään Jokinen kuvaa ihmislähtöiseksi valmentajaksi, mutta muutaman periaatteen hän tekee selväksi joko hyvällä tai järjestämällä näytöksen, jonka pelaajat muistavat pitkään.

– Meillä ei ole mitään tähtikulttia. Samat säännöt koskevat jokaista, niin konkaria kuin nuorta lupaustakin. Minun jääkiekossani ei tunneta kevennettyjä herkistelyjaksoja, joista Suomessa usein puhutaan. Pelaajalla on vuodessa vain yksi vapaa kuukausi, ja silloinkin hänen on harjoiteltava itsenäisesti. Kaikkien on tiedettävä vaatimustaso ja kehityttävä, mutta ilman virheiden pelkoa ja pelolla johtamista, linjaa Jokinen.

Jokisesta on syntynyt mediassa mielikuva kovapintaisesta ja kiroilevasta vääpelityypistä. Siksi hänen tapaamisensa oli yllätys. Nordiksen kellarikerroksen kahviossa vastaan kävelee vaatimaton, jopa hieman ujonoloinen ja poikamainen mies.

Hän muistuttaa enemmän leppoisaa isäänsä, entistä kiekkoilijaa Matti Jokista, kuin takavuosien takki auki kulkenutta ja itsevarmuutta pursunutta pelaajaa, jota alettiin kutsua ”Päälliköksi”.

Äänekkäät ja tunnevaltaiset purkaukset kumpuavat ennen kaikkea tinkimättömistä periaatteista, joita Jokinen itse kutsuu perusarvoikseen. On valmentajia, jotka karjuvat narsistisesti pelaajilleen, ja valmentajia, jotka käyttävät vahvaa komentokieltä auttaakseen pelaajiaan tavoitteisiin. Jokinen kuuluu jälkimmäisiin.

– Välitän jokaisesta pelaajasta yksilönä. En kuitenkaan hyväksy, jos tilanteita ei pelata loppuun saakka. Meidän joukkueessa selkää ei suoristeta eikä käsiä levitellä ennen kuin pilli soi. Väsymyksen näyttäminen on periksi antamista. Kehitys tapahtuu epämukavuusalueella.

Ensitöikseen Jokinen aikoo karsia HIFK:sta pienimmätkin asenneongelmat. Tavoitteena on, että fanit tunnistavat peli-ilmeestä sitkeyden ja että vastustajissa herää kauhua, kun HIFK hyppää askiin.

– Peli nopeutuu, kun turhat elkeet ja elehtimiset jäävät pois. Asenne ei ole itsestäänselvyys, vaikka ammattilaisjoukkueessa sen pitäisi olla. Kurinalaisuudesta huolimatta pelaajilla on lupa luovuuteen ja myös virheisiin.

Valmentajan omaa hyvinvointia tukee se, että hän saa viettää Helsingissä normaalia perheenisän arkea. Hänellä ja puolisolla Katerina Jokisella on kolme tytärtä.

– On palauttavaa, kun voin nykyisin viettää iltoja perheen kanssa ja kuskata nuorinta tytärtä lentopalloharjoituksiin. Viihdyn hyvin Helsingissä, ja vietimme pääkaupunkiseudulla paljon kesiä jo NHL-aikoina.

HIFK:n 60 ottelun runkosarja käynnistyy 9. syyskuuta Mikkelissä. Vastassa on Mikkelin Jukurit – seura, jota kohtaan Jokisella on syytä tuntea kiitollisuutta. Siellä käynnistyi hänen varsinainen valmentajauransa pääsarjatasolla keväällä 2021.

Olli Jokisen ura:

• Syntynyt: 5. joulukuuta 1978, Kuopio

• Pelaajaura: 1 231 NHL-ottelua (1997–2015), seuroina mm. Los Angeles, NY Islanders, Florida, Phoenix, Calgary, NY Rangers, Winnipeg, Nashville, Toronto ja St. Louis

• NHL-pisteet: 750 (321+429)

• Leijonat: 118 A-maaottelua, kolme MM-hopeaa (1998, 1999, 2001), kolme MM-pronssia (2000,2006,2008), olympiahopea (2006), olympiapronssi (2010, 2014), World cup hopea (2004).

• Kapteeni: Florida Panthersin pitkäaikainen kapteeni 2003–2008

• Valmennusura: Florida Panthersin apuvalmentaja (2016–17), juniorijoukkueita Floridassa, päävalmentaja Mikkelin Jukurit (2021–22), Timrå IK Ruotsi (2022–24)

• Nykyinen tehtävä: HIFK:n päävalmentaja kaudesta 2025–24 alkaen