Suomen suurimpiin lukeutuvassa rakennusalan petosvyyhdissä oli mukana lukuisia työmaita. Poliisi nappasi esitutkinnassa kiinni yli 20 epäiltyä ja kuulusteli yli sataa.

  • Rakennusalan mittavassa huijauksessa käytettiin poliisin epäilyjen mukaan monia yhtiöitä rahojen kierrättämiseen ja ulkomaille siirtämiseen. Näin yritettiin peitellä todellisia vastuuhenkilöitä.
  • Vyyhdin keskeiseksi päätekijäksi epäilty aiemmin talous- ja huumerikoksista tuomittu mies on kuollut.
  • Poliisilla on kuitenkin yli 20 epäiltyä, joita epäillään monista eri talousrikoksista.
  • Peiteyhtiöihin epäillään nimitetyn ihmisiä vastuuhenkilöiksi vasten tahtoaan.

Vuokratyövoimaa rakennustyömaille välittänyttä yhtiötä pyörittänyt tuomittu rikollinen pystytti Iltalehden tietojen mukaan liikekumppaniensa kanssa laajan järjestelmän, jossa työntekijöiden palkkarahoja kierrätettiin lähes kymmenen tätä varten pystytetyn eri yhtiön kautta.

Järjestelyllä yritettiin välttää veroja ja muita lakisääteisiä maksuja. Useisiin yhtiöihin nimitettiin vastuuhenkilöiksi ihmisiä vasten tahtoaan. Rahoja päätyi lopulta merkittäviä summia viranomaisten tavoittamattomiin ulkomaille rekisteröityihin yhtiöihin.

Vuokratyövoimayhtiön toiminta pysähtyi lopulta isoon veropetosepäilyyn, poliisitutkintaan ja yrityksen konkurssiin. Tätä ennen moni rakennusalan keikkatöihin lähtenyt oli jäänyt kokonaan tai osittain ilman palkkojaan.

Vyyhdin keskiössä on Iltalehden monista lähteistä saamien tietojen mukaan Helsinkiin rekisteröity, mutta Hämeenlinnasta toiminut Rakennusliike Huge oy, jonka velkojat hakivat konkurssiin vuonna 2022.

Yhtiö välitti vuokratyövoimaa Nesteen Kilpilahden öljynjalostamon huoltoseisokkiin Porvooseen vielä keväällä 2021, mutta sen toiminta päättyi laajoihin palkanmaksuongelmiin. Jo tätä ennen sama yhtiö oli toiminut useilla eri nimillä Porvoossa ja muilla työmailla.

Tekaistua laskutusta

Poliisi ei ole suoraan vahvistanut yhtiön nimeä. Petosvyyhdin päähaaran tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Markus Metsänen Helsingin poliisista vahvisti kuitenkin jo aiemmin Iltalehdelle, että kyseessä on konkurssiin asetettu helsinkiläinen rakennusyhtiö, joka on välittänyt työvoimaa monille työmaille vuosina 2019–2021.

Hän kertoo nyt, että kyseisen yhtiön epäillään toimineen suunnitelmallisesti laaditun keinotekoisen järjestelyn ja tekaistun alihankintalaskutuksen avulla.

– Kokonaisuuteen liittyvien yhtiöiden hallinnossa epäillään käytetyn osittain niin sanottuja bulvaanijärjestelyjä, joiden tarkoituksena on ollut peittää yhtiöiden tosiasiallisia vastuuhenkilöitä. Epäiltyjä kokonaisuudessa on yli 20. Tutkinnan aikana on kuulusteltu yli sataa henkilöä eri asemissa, Metsänen sanoo Iltalehdelle.

Hän kertoi jo aiemmin vyyhtiin liittyvien yritysten toimineen hyvin monilla eri rakennustyömailla ympäri Etelä-Suomea.

– Toimintatapa on ollut sellainen, että työmaita on lukuisia. Liikevaihdot ovat olleet varsin isoja.

Menehtyi ulkomailla

Helsinkiin rekisteröityyn rakennusliikkeeseen liittyvää petosvyyhtiä on tutkittu viiden eri poliisilaitoksen voimin. Kuvituskuva. Pete Anikari

Poliisi ei ota suoraan kantaa epäiltyjen nimiin, mutta Iltalehden tietojen mukaan petosvyyhdin keskeisin päätekijä on ollut talous- ja huumerikoksista aiemmin pitkiä vankeustuomioita saanut keski-ikäinen suomalaismies. Hänen on kerrottu pystyttäneen lukuisia yrityksiä Suomeen ja ulkomaille sekä toimineen monien ulkomaisten pankkitilien ja eri henkilöllisyyksien turvin.

Mies ehti pakoilla poliisia useita vuosia ulkomailla, mutta menehtyi sairauteen Turkissa talvella 2022.

Metsäsen mukaan poliisi teki esitutkinnan aikana useita oikeusapupyyntöjä ulkomaille selvittääkseen, minne varoja on päätynyt. Pyynnöt liittyivät laite-etsintöihin, ulkomaisten tiliotteiden tarkastamiseen ja epäiltyjen tavoittamiseen.

Metsänen arvioi, että Suomesta kulkeutui ulkomaille satoja tuhansia euroja eri yhtiöiden ja useiden valtioiden kautta.

Hän vahvistaa, että petosvyyhden toiminnassa on ollut mukana useita ulkomaisia yrityksiä.

– Yhtenä rikoksen toteuttamisen tunnusomaisena piirteenä on ollut, että kokonaisuuteen liittyvät yhtiöt ja palkansaajat ovat käyttäneet laajasti ulkomaisia pankkipalveluja ja pankkitilejä. Takavarikoita ei kuitenkaan esitutkinnan aikana ole tehty.

Rakennusliike Hugeen kohdistuva poliisitutkinta sai alkunsa keväällä 2021, kun Verohallinto teki siitä tutkintapyynnön. Verottaja epäili yhtiötä jättimäisestä veropetoksesta, joka ajoittuu vuoteen 2019.

Poliisi selvitti isoa rikoskokonaisuutta vajaat viisi vuotta. Helsingin poliisin lisäksi tutkintaa tehtiin myös Hämeen, Länsi- ja Itä-Uudenmaan sekä Kaakkois-Suomen poliisilaitoksilla. Vyyhdin mittakaavasta kertoo se, että tutkinta jaettiin sen helpottamiseksi kolmeen eri aikajaksoon. Nyt poliisi on juuri saanut esitutkinnan valmiiksi, ja se on lähdössä huhtikuun aikana syyteharkintaan.

Miljoonien hyödyt

Porvoon öljynjalostamon historiasta löytyy kaksi nyt poliisitutkinnassa olleen kaltaista tapausta, joissa vuokratyövoimaa välittäneet yhtiöt jäivät kiinni talousrikoksista. Levi Vepsä

Poliisi epäilee, että rakennusyhtiön toiminnassa vältettyjen verojen ja työeläkevakuutusmaksujen määrä on yhteensä noin 3 miljoonaa euroa.

– Lisäksi niin sanottua pimeää palkkaa saaneiden henkilöiden osalta asiassa on jäänyt määräämättä myös huomattavia summia henkilökohtaista tuloveroa. Törkeisiin veropetoksiin liittyviä esitutkintoja on suoritettu myös reilun 20 yksittäisen työntekijän osalta, ilmoittamatta jääneisiin palkkoihin liittyen, Metsänen kertoo.

Metsäsen mukaan poliisitutkinnassa ei ole erikseen selvitetty maksamatta jääneitä palkkoja. Useat Iltalehteen yhteyttä ottaneet Rakennusliike Hugelle töitä tehneet henkilöt kertoivat jääneensä kokonaan tai osittain ilman palkkasaataviaan. Muutamat kertoivat saaneensa palkkansa lopulta valtion tukeman palkkaturvan kautta.

Poliisi epäilee yli 20 petosvyyhdissä mukana ollutta eriasteisista talousrikoksista, kuten törkeästä veropetoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta ja rekisterimerkintärikoksesta. Epäilyjen joukossa on myös avunantoja näihin rikoksiin.

Poliisi otti epäiltyjä kiinni ja pidätti erityisesti syksyllä 2024. Tutkinnan loppuvaiheessa ketään ei enää ole ollut Metsäsen mukaan kiinniotettuna.

– Teot on pääosin kiistetty.

Toinen vyyhti

Poliisin mukaan vyyhtiin kytkeytyviä yrityksiä on toiminut lukuisilla eri rakennustyömailla ympäri Etelä-Suomea. Kuvituskuva. Antti Mannermaa

Poliisi selvitti myös, kytkeytyikö rakennustyömailla pyöritettyyn toimintaan rikollisjengejä, mutta ei löytänyt suoraa näyttöä toiminnan pyörittämisestä ammattimaisten rikollisryhmien toimesta.

Useat rakennusliike Hugelle työskennelleet työntekijät kertoivat Iltalehdelle aiemmin, miten he olivat joutuneet uhkailujen kohteeksi. Työntekijöiden mukaan heidän haluttiin vaikenevan palkkaongelmista viranomaisten suuntaan ja uhkailuissa ilmoitettiin heidän mukaansa rikollisjengi Bandidosin ”kostavan” kaikille poliisille puhuneille.

Metsänen kertoo, että Helsingin poliisilla on ollut tutkittavana myös hieman vastaavanlainen rakennusalaa koskeva harmaan talouden rikoskokonaisuus, jossa on ollut samoja epäiltyjä mukana. Nämä tapahtumat ovat sijoittuneet vuosiin 2015–2018.

– Osittain samaan henkilöpiiriin kuuluvien henkilöiden epäillään syyllistyneen törkeisiin veropetoksiin välttämällä ennakkoperintään ja arvonlisäverotukseen liittyviä veroja yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Tähän kokonaisuuteen liittyvät esitutkinnat ovat valmistuneet nyt alkuvuodesta ja siirtyneet syyteharkintaan.

Samaa toimintaa 2015

Rakennusliike Hugeen liittyvä rikostutkinta ei ole ensimmäinen kerta Nesteen Porvoon jalostamon historiassa, jossa vuokratyövoimaa välittävä yhtiö jää kiinni petoksista. Vuonna 2015 jalostamon ison huoltoseisokin aikaan Kilpilahdessa toimi kaksi rakennusalan yhtiötä, joiden pyörittäjät tuomittiin laajasta talousrikosvyyhdistä talvella 2021 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa ja syksyllä 2022 Helsingin hovioikeudessa.

Jalostamolla toimineiden Mexan Koillisen ja Denetum -nimisten yritysten pyörittäjäksi todettiin oikeudessa Mikko Antero Vaihia, joka tuomittiin käräjäoikeudessa useista törkeistä veropetoksista, törkeistä kirjanpitorikoksista, törkeistä työeläkevakuutusmaksupetoksista ja liiketoimintakiellon rikkomisesta seitsemän vuoden vankeuteen. Hän oli rikosten aikaan liiketoimintakiellossa. Vaihialla oli taustallaan pitkä vankeustuomio huumerikoksista. Hovioikeus ei ottanut hänen tuomioonsa kantaa, sillä Vaihia kuoli kesken oikeudenkäynnin.

Denetumissa myös määräysvaltaa käyttänyt Kristjan Ritson sai hovioikeudessa viiden vuoden vankeustuomion. Mexan Koillisenissa määräysvaltaa käyttänyt Samir Eshroukh-Maharzah sai kolmen vuoden vankeustuomion ja Jarkko Aleksi Vaihia, kolmen vuoden tuomion. Pääsyytetyt tuomittiin myös pitkiin liiketoimintakieltoihin. Vyyhteen kuului myös muita henkilöitä, jotka tuomittiin lievempiin rangaistuksiin.

Oikeuden tuomion mukaan yhtiöt toimivat Porvoossa koko öljynjalostamon kevään 2015 huoltosuurseisokin ajan ja niiden kautta työmaalla työskenteli yli 200 työntekijää.

Tutkintaa tuolloin hoitaneen keskusrikospoliisin mukaan juttu oli suurimpia harmaan talouden vyyhtejä Suomessa vuosikymmeneen.

Porvoon jalostamon historiasta löytyy vielä yksi vastaava rikosvyyhti, sillä syksyllä 1997 huoltoseisokissa toimi mukana aliurakoitsija, jonka toiminta päätyi poliisin tutkittavaksi. Tällöin Vantaan poliisi epäili urakoitsijaa mittavasta kuittikaupasta, jonka arvoksi poliisi kertoi noin kymmenen miljoonaa markkaa.

Poliisi on vahvistanut, että vuoden 2015 vankeustuomioihin johtaneessa toiminnassa ja uusimmassa Rakennusliike Hugeen kytkeytyvässä petosvyyhdissä on paljon samaa.

– Kuvio on hyvin pitkälle samanlainen kuin niissä aiemmissakin tapauksissa, Hämeen poliisilla tutkinnassa ollutta kokonaisuutta johtanut rikoskomisario Ari Pullinen sanoi Iltalehdelle jo rikostutkinnan alkuvaiheessa.