Timo Korhonen

NHL-kiekkoilija Roope Hintz sai vapautuksen varusmiespalveluksesta, eikä ole ainoa huippupelaaja, joka ei ole pukenut kurkkusalaatti-asua ennen kriittistä 30 vuoden rajaa.

Viime päivinä on puhuttanut Dallas Starsin
suomalaishyökkääjä , 28, joka paljasti IS:lle saaneensa vapautuksen
varusmiespalveluksesta. Roope ei halunnut avata syytä tarkemmin, mutta kertoi,
ettei pystynyt armeijaan menemään.

Pääsevätkö NHL-kiekkoilijat kuin ”koira veräjästä”

Uskoakseni hänen loukkaantumisistansa
on mahdollisesti jäänyt jotain, joka estää armeijaan pääsyyn. Roopen jalka
murtui viime kevään pudotuspeleissä.

Onko tämä silti liian kapea syy olla menemättä armeijaan ja
voiko olla mahdollista, että esimerkiksi Roopen tapauksessa, myös
tulevaisuudessa NHL-kiekkoilijat pääsisivät livahtamaan kuin ”koira veräjästä”.

Roope Hintz Leijonien olympiaehdokkaiden pressitilaisuudessa Helsingissä.

Roope Hintz Leijonien olympiaehdokkaiden pressitilaisuudessa Helsingissä.
Timo Korhonen

Roope ei ole ainut

ja palveluksen suorittamisesta
ei ole minkäänlaisia mainintoja. Hekin lähestyvät kriittistä 30 vuoden rajaa,
jolloin asevelvollisuus on viimeistään suoritettava.

Carolina Hurricanes hyökkääjä Sebastian Ahon palveluksen suorittamisesta ei ole mitään mainintoja.

Carolina Hurricanes hyökkääjä Sebastian Ahon palveluksen suorittamisesta ei ole mitään mainintoja.
James Guillory

Urheilijan keho liian arvokas?

Moni saattaa pitää huvittavana ajatusta siitä, ettei NHL:n
kovakuntoinen pelaaja pysty suorittamaan urheilukoulussa mukautettua
varusmiespalvelusta. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Puolustusvoimien
vaatimukset ovat tietyiltä osin tiukat, ja vapautuksen saaminen voi perustua
esimerkiksi pitkäaikaisiin vammoihin, jotka eivät estä pelaamista mutta voivat
olla riski palvelusturvallisuudelle.

Roopen kohdalla kyse voi olla juuri tästä. Vaikka jalka on
parantunut, armeijan vaatimukset voivat olla toista maata. Ja kyllä – NHL:ssä
rymistellään laidassa heti loukkaantumisen jälkeen, mutta
varusmiespalveluksessa ei ole kyse pelkästä fyysisestä suorituskyvystä, vaan
myös siitä, miten keho kestää jatkuvaa rasitusta ja sotilaallista toimintaa.

Yhdenvertaisuus ja kansalaisvelvollisuus

Suomessa asevelvollisuus on miehille pakollinen, ja moni
nuori käy armeijan läpi vaikka selkä tai polvi vihoittelisi. Miksi siis
huippu-urheilija ei voisi suorittaa edes kevennettyä palvelusta?

Toisaalta – pitäisikö meidän miettiä uusia ratkaisuja?
Voisiko urheilijoille kehittää palvelusmuoto, jossa perustaidot opitaan ilman
liiallista rasitusta? Esimerkiksi siviilipalveluksen tai erikoiskoulutuksen
kautta? Näin urheilijan keho säilyisi pelikunnossa, mutta kansalaisvelvollisuus
ei jäisi kokonaan hoitamatta.