Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
2026-01-taustanvaihto
Sota Iranissa on ollut onnenpotku Venäjälle.
Kuin lahjana Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilta Venäjän presidentti Vladimir Putinille Lähi-idän sota sai öljyn hinnan poikkeuksellisen rajuun nousuun.
– Venäjä on tietysti yksi suurimmista hyötyjistä Lähi-idän sodassa. Mutta sota ei ole käänteentekevä muutos Venäjän taloudelle, sanoo Alexandra Prokopenko.
Prokopenko oli Venäjän talousjärjestelmän kovimmassa ytimessä vielä muutama vuosi sitten. Hän päätti kuitenkin erota maansa keskuspankin neuvonantajan tehtävästä sen jälkeen, kun Putin aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022.
Videolla Prokopenko kertoo, millainen shokki Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli järjestelmän sisäpiiriläisellekin:
Prokopenkon maastalähdön syihin palaamme jutun lopussa.
Nyt hän työskentelee Berliinissä yhdysvaltalaisen Carnegie Endowment for International Peace -tutkimuslaitoksen tutkijana erikoisalanaan Venäjän talous. Häntä kiinnostaa maan talouden todellinen tila ja tulevaisuus muutenkin kuin viran puolesta.
Prokopenkon mukaan Venäjän talous on ”rakenteellisessa umpikujassa”. Jo lähitulevaisuuden näkymä on synkkä.
Äkkiä noussut öljyn hinta oli Putinin hallinnolle vain täpärä pelastus viime hetkillä, sillä maa lähestyi vaarallista kuilun reunaa hetki sitten, tämän vuoden alussa.
Maan johto joutui katsomaan totuutta silmiin ja pohtimaan menoleikkauksia ja talouden sopeuttamista. Venäläisen öljyn hinta oli painunut jo aivan liikaa alle sen rajan, jonka varaan koko valtion budjetti oli rakennettu.
Kulukuuri olisi ollut Putinille ja hänen hallinnolleen paitsi nöyryyttävä myös vaarallista.
Pahimmassa tapauksessa leikkaukset suututtavat puolustusteollisuuden edustajat. Ja tätä toimialaa vallanpitäjien ei ole viisasta hermostuttaa. Puolustusteollisuus työllistää Venäjällä 3,8 miljoonaa ihmistä.
Mikä on siis Venäjän talouden tila nyt ja lähivuosina?
Rahaa menee enemmän kuin tulee
Vuoden alussa elintärkeän vientituotteen hinta oli jotain aivan muuta kuin oli suunniteltu. Pakotteiden takia venäläisen Urals-öljylaadun hinta oli joulukuussa ja tammikuussa vain 39–40 dollaria tynnyriltä. Maan budjetti oli tehty 59 dollarin oletuksella.
Öljyteollisuuden lisäksi myös muualta kertyy nihkeästi verotuloja, sillä Venäjän talouskasvu romahti viime vuonna vain yhteen prosenttiin. Vuotta aiemmin se oli lähes viisi prosenttia.
– Talous on täynnä epätasapainoja. Se on jakautunut kahteen epätasa-arvoiseen sektoriin: sotilaallinen sektori imee resursseja siviilisektorilta, Prokopenko sanoo.
Avaa kuvien katselu
Moskova huhtikuun alussa. Venäläiset kansalaiset tarvitsevat Batmanin kaltaista taistelumieltä. Kaupoissa on tavaraa, mutta kova hintojen nousu jatkuu. Kuva: Getty
Samalla kun valtion verotulot hiipuvat, sotimisen kulut juoksevat. Valtion budjetista 40 prosenttia on sotilasmenoja.
Rintamalle imetään paitsi rahat myös miehet niin, että koko maa kärsii työvoimapulasta. Tämän ja heikentyneen kysynnän takia monet yritykset ovat siirtyneet lyhennettyyn työviikkoon.
Sekin nakertaa verotuloja.
Iranin sota auttaa, mutta vain vähän
Prokopenkon mukaan Venäjän budjetissa asetettuun öljyn hintatasoon voidaan päästä vain, jos Lähi-itä pysyy epävakaana ainakin kesän yli.
– Budjettitilanne on nyt parempi kuin tammikuussa pelättiin. Huhtikuun hinnoilla 59 dollarin vuosikeskiarvo on mahdollinen.
Venäjän valtio hyötyy kalliista öljystä verotulojen kautta. Huhtikuulta on luvassa aiempia kuukausia parempi verotuotto.
Sen suuruutta on kuitenkin vielä vaikea arvioida, sillä juuri kalleimman öljyn hinnan hetkellä Ukrainan tekemät rajut drooni-iskut Venäjän öljysatamiin Suomenlahdella ovat haitanneet vientiä.
Avaa kuvien katselu
Suomenlahdella Laukaansuun (Ust-Lugan) öljysatama satelliitin ottamassa infrapunakuvassa maaliskuun lopussa. Ukrainan drooni-iskut tulivat juuri, kun öljyn hinta oli nousemassa huippuunsa. Kuva: Vandor / Reuters
Öljy-yhtiöiden kustannukset ovat nousseet, kun satamia ja jalostamoita on tuhottu ja vahingoitettu. Öljy-yhtiöiden voitot sulavat ja se leikkaa niiden maksamia veroja.
– Valtiolta ei tule tukea tai rahoitusta droonintorjuntajärjestelmiin. Yritykset joutuvat maksamaan itse suojautumisestaan, Prokopenko sanoo.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola laskee, että Venäjän budjetti pysyy miinuksella, vaikka öljyn hinta olisi pitkäänkin huipputasoilla.
1. Venäjän valtion budjetti tälle ja ensi vuodelle on laadittu selvästi alijäämäiseksi. Öljyn hinta ratkaisee paljon.
2. Jos Iranin sodan aiheuttama hintojen nousu kestäisi vain kesäkuun loppuun, valtion budjetti painuisi miinukselle selvästi pahemmin kuin alun perin budjetissa on arvioitu. Kova, mutta lyhytaikainen hintojen nousu ei siis riitä Venäjälle.
3. Tämän ja ensi vuoden budjetit pysyvät alijäämäisinä jopa sillä oletuksella, että öljyn hinta olisi huikeat 120 dollaria kesäkuuhun saakka ja 100 dollaria ensi vuoden loppuun saakka.
Iranin tulitauon alkamisen jälkeen öljyn hinta laski selvästi alle sataan dollariin. Se on huono uutinen Venäjälle ja tarkoittaa sitä, että budjettiin on löydettävä tilkettä jostain muualta.
Hyvinvointirahasto tyhjeni – mistä rahat Putinille?
Öljy- ja kaasutulot olivat viime vuonna noin neljäsosa Venäjän valtion budjetin tuloista. Öljytulojen jääminen ennustettua pienemmiksi aiheuttaa siis ongelmia nopeasti.
Tilannetta pahentaa se, että valtava ”Kansallisen hyvinvoinnin rahasto” on imetty jo niin tyhjiin, että rahastoa ei saa finanssiministeriön mukaan enää käyttää valtion menojen kattamiseen.
Seuraavakin työkalu on jo otettu käyttöön. Veroja on korotettu, mutta enää sitä ei voida tehdä potkaisematta omaan nilkkaan.
– En usko, että veroja voi enää nostaa ilman, että se vääristää yritystoimintaa. Nyt, kun talous hidastuu ylikuumenemisen jälkeen, lisäverotus ajaisi yrityksiä harmaaseen talouteen, kiertämään veroja tai lopettamaan toimintansa. Se ei kasvata verotuloja, Prokopenko sanoo.
Avaa kuvien katselu
Kiinalaisyhtiö esittelee huhtikuun alussa 3D-tulostettua rihkamaa Moskovan IT-messuilla, mutta Prokopenkon mukaan huipputeknologiaa Kiinalta ei heru Venäjälle. Kuva: Tian Bing / Getty
Säästöt on siis käytetty ja verojakin nostettu, mutta lainan ottaminen on vasta maltillista.
Maltillisesta velkamäärästä huolimatta korot ja lyhennykset nappaavat yhdeksän prosenttia valtion kaikista menoista. Euromaiden kahteen prosenttiin verrattuna Venäjän korkotaso on huima. Keskuspankki laski ohjauskorkoaan viime kuussa 15 prosenttiin. Vajaa vuosi sitten se oli 21 prosenttia.
Korkea korko takaa, että valtio-omisteiset pankit ostavat Prokopenkon mukaan mielellään valtion velkakirjoja – ilman ministeriön painostustakin.
– Kotimaista lainanottoa on mahdollista lisätä. Toki rajoja on, mutta koska budjettitilanne ei ole kriittinen, lisävelanottoa ei nyt tarvita. Tilanne on siis erilainen nyt, kun talous saa lisähappea öljytuloista.
Prokopenko vertaa Venäjän taloutta vuorikiipeilijään, joka kahdeksan kilometrin korkeudessa alkaa kuluttaa kehoaan nopeammin kuin pystyy korjaamaan sitä.
Jopa puolustusmenoja aiotaan leikata
Putinin Venäjällä sota Ukrainaa vastaan on asetettu kaiken muun edelle. Silti tämän vuoden budjetissa puolustusmenoja aiotaan kuitenkin supistaa jopa ruplamääräisesti.
Se kertoo taloustilanteen tukaluudesta.
Prokopenko epäilee mahdollisuutta sotamenojen leikkaamiseksi.
– Olen skeptinen, että mitään merkittävää leikkausta tulee. Lisäksi tänä vuonna puolustusministeriön pitäisi esittää 10 vuoden hankintaohjelma, jonka pitäisi olla kunnianhimoinen.
Valtion on siis jatkettava puolustusteollisuuden kasvattamista siviilitalouden kustannuksella.
Venäjän talous on elänyt sodan aikana talouskasvun harhassa. Tänään rakennettu ja huomenna tuhottu panssarivaunu ei ole kauaskantoista tulevaisuuden rakentamista.
Avaa kuvien katselu
Moskova huhtikuun alussa. Verkkosivujen ja kännysovelluksen käyttöä estetään Venäjällä yhä laajemmin. Kuva: Getty
Sotateollisuus kyllä kasvattaa bruttokansantuotetta, mutta syö resursseja siltä uudistumiselta, jonka varaan maan tulevaa hyvinvointia voitaisiin rakentaa.
Kiristyvä tilanne näkyy myös arjessa. Kaupoissa on ruokaa ja tavaraa, vaikka hinnat ovatkin nousseet.
– Drooni-iskut luovat turvattomuutta, netin katkokset ja suurten lentokenttien häiriöt Moskovassa ja Etelä-Venäjällä ovat tulleet osaksi arkea, Prokopenko listaa näkyviä arjen ongelmia.
Venäjällä oli Prokopenkon mukaan ennen sotaa maailman kuudeksi paras internet-yhteyksien kattavuus.
– Nyt Venäjä on maailman johtava maa netin katkoissa, hän sanoo.
Synkkä tulevaisuus: vihainen kansa, vihamielinen johto
Jos suurta politiikan muutosta ei tule, Venäjän tulevaisuus tarkoittaa Prokopenkon ennusteessa eriarvoisuuden kasvua ja ”yhteiskuntaa, joka ei ole onnellinen”.
Talous tukeutuu vanhaan teknologiaan, koska ulkomaista osaamista ja tuotteita ei voida kunnolla hyödyntää. Edes Kiina ei jaa teknologiaansa Venäjälle.
Prokopenko korostaa, että Euroopan pitää varautua ehkä entistä hankalampaan naapuriin.
Videolla Prokopenko kertoo, millainen Venäjä tulee olemaan Ukrainan sodan jälkeen. Näkymä ei ole valoisa:
Kun valtion budjetissa ei enää ole varaa ostaa kansan suosiota, poliittinen johto turvautuu itsevaltaisten järjestelmien tavanomaisiin keinoihin.
– Putinilla ei ole ideologiaa, mutta hänellä on valtava mytologia, jota käytetään väestön aivopesuun. Sitä tarvitaan, koska budjetti supistuu, mutta väestö täytyy pitää rauhallisena. Aivopesu ja sorto ovat autoritaarisen hallinnon työkaluja.
Hyökkäys Ukrainaan oli käsittämätön, järjetön
Prokopenko ei ole kuka tahansa Venäjän talouden tutkija. Hän oli Venäjän talousjärjestelmän kovimmassa ytimessä, Venäjän keskuspankissa neuvonantajana vuodet 2017–22.
Nopean, nousujohteisen uran jälkeen hän erosi virastaan keskuspankissa, koska ei halunnut olla osa Putinin hallintoa tukevaa rakennetta.
Päätös oli mielenilmaisu Venäjän täysimittaiselle hyökkäykselle Ukrainaan runsas neljä vuotta sitten.
– Helmikuun 24. päivä oli minulle sisäpiiriläisenä jotakin täysin käsittämätöntä, järjetöntä ja epärationaalista, Prokopenko puuskaisee.
Avaa kuvien katselu
Iranilainen meridrooni sytytti öljytankkerin maaliskuun puolivälissä Hormuzin salmessa. Lähi-idän sota sai öljyn maailmanmarkkinahinnan historiallisen kovaan nousuun. Kuva: Royal Thai Navy / AOP
Hän korostaa kuitenkin, että kotimaan jättäminen ei ole helppoa – ei edes ilman sotaa. Saksassa hänen piti luoda kokonaan uusi elämä ja ammattiura.
Prokopenko kokee olevansa edelleen isänmaallinen Venäjää, mutta ei sen nykyjohtoa, kohtaan.
– Kaipaan Venäjää ja tunnen koti-ikävää, hän tiivistää vakavana.
Moskova on asettanut Prokopenkolle ulkomaisen agentin statuksen. Paluuta kotimaahan on vaikea tai mahdotonta suunnitella.