Tutkimuksen mukaan merituulivoimapuiston positiiviset vaikutukset perustuvat sen pitkään, jopa 40-vuotiseen elinkaareen.
Avaa kuvien katselu
Korsnäsin merituulivoimahanke olisi Vattenfallin mukaan merkittävä avaus Suomen ilmastotavoitteissa ja se vahvistaisi myös Suomen energiaomavaraisuutta ensi vuosikymmenellä. Kuva: Vattenfall
- Korsnäsiin suunniteltu merituulipuisto voisi tuoda 40 000 henkilötyövuotta ja miljardien verotulot.
- Vattenfallin teettämän selvityksen mukaan hanke tuottaisi myös Korsnäsin kunnalle yli 300 miljoonan euron verotulot.
- Suomessa on tällä hetkellä vain yksi merituulipuisto. Se sijaitsee Porissa.
Metsähallitus ja Vattenfall allekirjoittivat joulukuussa 2022 sopimuksen Suomen ensimmäisen avomerialueen tuulivoimahankkeen kehittämisestä ja rakentamisesta Korsnäsiin.
Nyt Vattenfall sekä suunnittelu- ja konsulttilalan yritys Ramboll ovat kartoittaneet Korsnäsin merituulivoimapuiston mahdollsia työllisyys- ja talousvaikutuksia. Selvitykse mukaan merituulivoimapuisto voisi tuoda elinkaarensa aikana Suomeen jopa 40 000 henkilötyövuotta. Lisäksi valtiolle voisi kertyä 3-4 miljardin euron verotulot.
Selvityksessä tuulivoimapuiston elinkaari kattaisi 40 vuotta suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön ja purkuun.
– Aika suurista asioista on kyse, jos puhutaan koko elinkaaren aikana 40 000 henkilötyövuoden panoksesta, Vattenfallin toimitusjohtaja Iiro Rinta-Jouppi sanoo.
Merituulivoimapuiston kokonaistaloudelliset vaikutukset arvioidaan selvityksessä jopa 20 miljardin euron arvoisiksi.
Laskelmat perustuvat 1,3 GW suunniteltuun minimitehoon. Korsnäsin hankkeen suunniteltu teho on 1,3-2,5 GW. Vuosituotanto vastaa yli kahden miljoonan kerrostaloasunnon tai yli 350 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta.
Vattenfallin tiedotteen mukaan Korsnäsin merituulivoimapuisto mahdollistaisi sähköntuotannon lisäksi kansainväliset teollisuusinvestoinnit.
Iiro Rinta-Joupin mukaan selvitys ei paljasta vielä sitä, minkälaisia vaikutuksia Suomelle olisi sillä, että maassa olisi jatkossa tarjolla enemmän edullista sähköä.
Myös pienelle Korsnäsin kunnalle merituulipuiston olisi laskettu tuovan elinkaarensa aikana mittavat kiinteistäverotulot. Rinta-Jouppi tosin muistuttaa, että edessä voi olla lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tuloihin.
– Tällä hetkellä voimassa olevien lakien mukaan Korsnäsin kunnalle olisi tulossa tällä elinkaarella verotuloja 312 miljoonaa euroa.
Avaa kuvien katselu
“Nyt pallo on valtiolla: Halutaanko Suomeen merituulivoimaa vai ei? Aikaa on käytännössä enää seuraava hallituskausi tai Suomi häviää kisan”, Vattenfallin toimitusjohtaja Iiro Rinta-Jouppi patistelee. Kuva: VattenfallJääkö Suomi kilpailijamaiden jalkoihin?
Suomessa on vasta yksi tuulivoimapuisto, jonka perustukset ovat meren pohjassa. Porin Tahkoluodossa sijaitsevan puiston lisäksi uusia hankkeita on kuitenkin suunnitteilla.
Iiro Rinta-Jouppi vauhdittaisi Suomen luvitus- ja viranomaisketjua. Nykyisin hankekehittäjät joutuvat asioimaan kymmenien viranomaisen kanssa. Verkkoliittymän kustannukset ja riskit jäävät Vattenfallin mukaan kehittäjille.
– Voisi olla järkevämpää, että kaikkiin näihin tuulivoimapuistoihin avomerelle Fingrid toisi suoraan verkkoliitynnän sen sijaan, että jokainen yhtiö erikseen miettii sitä, millä tavalla se rakennetaan, Iiro Rinta-Jouppi sanoo.
Hänen mukaansa ilmassa on vielä paljon rakenteellisia kysymyksiä. Muun muassa merelle mahdollisesti nousevien tuuliturbiinien määrää ei vielä tiedetä. Maksimissaan niitä tulisi jopa 150. Kaupallisessa toiminnassa kaiken pitäisi olla 2030-luvulla, mutta tarkka ajankohta on silti vielä auki.
– Nämä tutkimukset lähtevät siitä, että tämä pystytään tekemään ja millaiset vaikutukset olisivat. Mutta pystytäänkö me tekemään ne investoinnit, on sitten toinen juttu, Iiro Rinta-Jouppi päättää.