Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Tove Janssonin puistoon luvattiin Muumipeikko, tulikin violetti veistoskiipeilyteline
TTaiteet ja suunnittelu

Tove Janssonin puistoon luvattiin Muumipeikko, tulikin violetti veistoskiipeilyteline

  • 12.04.2026

Katajanokka|Pyöreitä täyttävän Muumipeikon kunniaksi nouseva veistoksellinen kiipeilyteline on saanut aiheensa kirjailijan merellisestä tuotannosta.

Merellinen taruolento (kesk.) rakentuu paraikaa Tove Janssonin puistoon Helsingin Katajanokalla osana puiston peruskorjausta. Tornimainen veistos on Helsingin kaupungin kunnianosoitus kirjailijan luoman Muumipeikon monikymmenvuotiselle uralle ja samalla lasten kiipeilyväline puiston leikkikenttänurkkauksessa.

Merellinen taruolento (kesk.) rakentuu paraikaa Tove Janssonin puistoon Helsingin Katajanokalla osana puiston peruskorjausta. Tornimainen veistos on Helsingin kaupungin kunnianosoitus kirjailijan luoman Muumipeikon monikymmenvuotiselle uralle ja samalla lasten kiipeilyväline puiston leikkikenttänurkkauksessa. Kuva: Rio Gandara / HS

Lue tiivistelmä

Tove Janssonin puistoon Helsingin Katajanokalla nousee kahdeksan metriä korkea vaaleanvioletti kiipeilyteline, joka on saanut aiheensa kirjailijan merellisestä tuotannosta.

Veistoksellinen kiipeilyteline on rakennettu Muumipeikon 80-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, joka lasketaan Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjan ilmestymisestä vuonna 1946.

Osa katajanokkalaisista on arvostellut teosta, koska se ei vastaa odotuksia ja sopii huonosti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön.

Aurinkoinen Tove Janssonin puisto Helsingin Katajanokalla on täyden myllerryksen kourissa. Puistoa on aidattu ja kaivettu ylös sieltä täältä.

Syypää myllerrykseen on Katajanokalla lapsuutensa viettäneen kirjailijan ja kuvataiteilijan Tove Janssonin luoma Muumipeikko. Muumipeikon tähän vuoteen sijoittuvaksi kerrottu 80-vuotissyntymäpäivä lienee laskettu Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjan ilmestymisestä vuonna 1946.

”Painaa ku synti”, työnjohtaja Marcus Merikukka Pihasiistiksi Suomi oy:stä kuvailee leikkipaikan kulmaukseen noussutta akaasiapuista hahmoa. Hän on viime viikot ahertanut tiheäsyisen ja painavaksi tiedetyn puulajin kanssa.

Helsingin kaupunki muutti Katajanokanpuiston nimeksi Tove Janssonin puisto taiteilijan syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2014, kun valtuutettujen selvä enemmistö kannatti asiasta tehtyä aloitetta. Nyt on siis juhlakaluna Muumipeikko.

Leikkipaikan noin 8-metrinen hahmo on paitsi veistos, myös lasten kiipeilyteline. Tietystä kulmasta katsoen vaaleanvioletti teos kilpailee huomiosta ylempänä kohoavan ortodoksisen Uspenskin katedraalin kanssa.

Tämän ovat huomanneet myös jotkut tilateosta sosiaalisessa mediassa kommentoineet katajanokkalaiset. Kaikkien mielestä lopputulos ei ole se, mitä oli luvattu. Luvattiin Muumipeikko mutta saatiin ”arvokkaaseen kulttuuri­ympäristöön hirviö”.

Mitä nimeä te rakentajat käytätte, kun puhutte tuosta… veistoksesta, Marcus Merikukka?

”Et halua tietää.”

Valmistajan havainnekuvasta näkee, kuinka veistos toimii kiipeilytelineenä ja kierteisenä lasten laskuputkena.

Valmistajan havainnekuvasta näkee, kuinka veistos toimii kiipeilytelineenä ja kierteisenä lasten laskuputkena. Kuva: Rio Gandara / HS

On kiipeilyveistoksella nimikin, englanniksi Sea shell tower. Shell voisi viitata esimerkiksi kotiloon, näkinkenkään tai simpukkaan. Ehkä sanaketjun voisi suomentaa ”merenkuoren torni”.

Ollaan siis kuitenkin Muumien matkassa meren uumenissa. Hahmo voisi olla saanut aiheensa vaikkapa Seikkailu merenpohjassa -kertomuksesta vuodelta 1933. Jansson kirjoitti esikoisteoksensa 13-vuotiaana, mutta se julkaistiin vasta myöhemmin.

Teoksen alkuperäinen ruotsinkielinen nimi Sara och Pelle och näckens bläckfiskar näkkeineen ja mustekaloineen olisi jo suora viite leikkipuiston hahmoon. Eikä työnjohtajakaan oikeasti ”merenkuoren tornia” alaspäin katso.

”Mun mielestä se on ihan kiva ja värikäs. Eikä sitä ohikulkijatkaan ole haukkuneet. Vain yksi ihminen oli negatiivinen.”

Tove Janssonin puiston peruskorjaus tuo mukanaan puiston leikkinurkkaukseen keskustelua herättäneen merijätin lisäksi muitakin hahmoja.

Tove Janssonin puiston peruskorjaus tuo mukanaan puiston leikkinurkkaukseen keskustelua herättäneen merijätin lisäksi muitakin hahmoja. Kuva: Rio Gandara / HS

Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan Tove Janssonin puiston uuden leikkipaikan teema on ”mystinen meriseikkailu”. Se on tekstin mukaan saanut inspiraationsa taiteilijan teoksista ja rakkaudesta mereen.

Tämä on kyselemättä osuvaa.

Sen sijaan Helsinki tiedotti vuoden 2025 alussa, että ”kaupunki haluaa kunnioittaa Tove Janssonia ja hänen 80-vuotiasta Muumiaan sympaattisella, halattavan kokoisella patsaalla”.

Tästä suunnitelmasta toteutus on matkan varrella kyllä muuttunut, jos puhe on samasta rakennuskohteesta. Tai sitten täytyy olla aika iso lapsi tai aikuinen ylettyäkseen halaamaan.

Varmaa on, että yksi ryhmä fanittaa kiipeilyveistosta varauksetta: Katajanokan lapset.

  • Tags:
  • Arts
  • Arts and design
  • ArtsAndDesign
  • Design
  • Entertainment
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Helsingin Sanomat
  • Suomi
  • Suunnittelu
  • Taiteet
  • Taiteet ja suunnittelu
  • TaiteetSuunnittelu
  • viihde
Suomi
www.europesays.com