- Hallituksen aikomus yhdistää takuueläke kansaneläkkeeseen on huolestuttanut etenkin takuueläkettä saavat paluu- ja maahanmuuttajat.
- Uudistus voisi pidentää täyden takuueläkkeen saamiseksi vaadittavaa asumisaikaa Suomessa nykyisestä kolmesta vuodesta vuosikymmeniksi.
- Muutos voisi leikata vähimmäiseläkkeen tasoa maahanmuuttajilla ja paluumuuttajilla, ja ajaa heitä toimeentulotuen varaan.
Monet vähimmäiseläkkeitä eli kansaneläkettä ja takuueläkettä saavat henkilöt ovat nyt huolestuneita, pelästyneitä ja jopa raivoissaan.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on pohdittu, tarvitaanko Suomessa enää kahta vähimmäisturvaa tarjoavaa järjestelmää, kun kansaneläkkeiden maksaminen ulkomaille on jo loppunut.
Kansaneläke ja takuueläke voitaisiin sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan yhdistää, ja pidentää samalla asumisaikavaade yhtenäiseksi kansaneläkkeen kanssa. Nyt täyden takuueläkkeen voi saada kolmen vuoden jälkeen – jatkossa ehkä vasta vuosikymmenien kuluttua.
Suomen eläkejärjestelmä tiiviisti
Suomen eläkejärjestelmä perustuu kolmeen eri eläkkeeseen: työ-, takuu- ja kansaneläkkeeseen.
Nyt täyden kansaneläkkeen, joka on tänä vuonna yksin asuvalla 787 euroa kuukaudessa ja parisuhteessa olevalla 703 euroa kuukaudessa saa noin 40 vuoden maassaolon jälkeen, kun takuueläkkeen eli 991 euroa kuukaudessa saa jo kolmen vuoden maassaololla.
Takuueläke tyypillisesti täydentää hyvin pieneksi jäänyttä eläketurvaa. Jos esimerkiksi saa vain täyden kansaneläkkeen, niin päälle tulee vielä parisataa euroa takuueläkettä, jotta vähimmäiseläke yltäisi 991 euroon.
Takuueläkettä saa, jos saa siihen oikeuttavaa eläkettä. Näitä ovat esimerkiksi vanhuuseläke, kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke, ja että kaikki eläkkeet jäävät alle 983 euron.
Työ- ja kansaneläkkeensaajia oli viime vuonna noin 1,6 miljoonaa. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen yhdistelmää sai noin 116 000. Pelkästään takuueläkettä sai runsaat 3 600 henkilöä.
Lähde: Kela, Eläketurvakeskus
Yle pyysi aiemmin takuu- ja kansaneläkettä saavilta kommentteja suunniteltuun eläkkeiden yhdistämiseen.
Yle on ollut yhteydessä henkilöihin, joiden kommentteja on tässä jutussa käytetty. Yle ei julkaise heidän nimiään, koska artikkelissa käsitellään heidän terveystietojaan. Henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa ja Yle on myös nähnyt heidän eläkekuittejaan ja sairausdokumenttejaan.
Auttajasta autettava
Toisesta EU-maasta noin 20 vuotta sitten perheineen Suomeen muuttanut teologian maisteri toimi lähtömaassaan pappina. Tänne hän tuli töihin vaikeavammaisten henkilöiden avustajaksi. Unelma pappisvirasta eli, kun kansalaisuuskin varmistui.
Kohtalo puuttui kuitenkin peliin vuonna 2009.
Liikuntavammaista miestä tuolista nostaessa tapahtui äkillinen kiertoliike, joka vaurioitti alaselkää ja polvea. Vahinkojen vakavuus jäi tuoreeltaan selvittämättä.
– Työt piti hoitaa, vaikka oli kipeä. Niin toimittiin entisessä kotimaassanikin, hän sanoo.
Vasta noin puolen vuoden kuluttua hän pääsi hoitoon ja polvileikkaukseen. Kiputilat kuitenkin pahenivat. Eri vaiheiden jälkeen auttajasta tuli autettava – hän joutui pyörätuoliin.
Nyttemmin hänen filosofian maisteri vaimonsa on 53-vuotiaan miehensä omaishoitaja. Perhe asuu Itä-Suomessa.
Hän saa nyt työeläkettä, kansaneläkettä ja takuueläkettä 998 euroa kuukaudessa.
– Pärjäämme koko perheen voimin, hän sanoo.
Avaa kuvien katselu
Toimeentulotukirumbaan joutuminen pahentaisi sairauttani, sanoo Ylen kyselyyn vastannut teologian maisteri. Kuva: Marja Roiha / Yle
Hän on kuitenkin laskenut, että jos vähimmäiseläkkeet yhdistetään ja maassaoloehto pitenee, se tarkoittaisi tulojen selvää laskua.
– Minut pakotettaisiin hakemaan toimeentulotukea. Kuukausittainen hakemusrumba kuormittaisi valtavasti ja pahentaisi etenevää sairauttani.
Hänen mukaansa eläkemuutoksen ei pitäisi huonontaa vammaisten ja vakavasti sairaiden elämää, koska heillä ei ole mahdollisuuksia parantaa taloudellista tilannettaan palaamalla työelämään.
Hän katsoo myös, että eläkeuudistus lisäisi eriarvoisuutta ja tekisi, Suomen passista huolimatta, maahanmuuttajista kakkosluokan kansalaisia.
Poiskaan ei voi enää lähteä.
– Perhesiteet ovat täällä, ja lapset yliopistossa ja lukiossa.
Pahinta voisi olla se tunne, että Suomi hylkää hänet.
– Jos eläkemuutos toteutuu ja vaikuttaa minuun niin kuin pelkää, minulle ei jää mitään muuta mahdollisuutta kuin viedä asiani EU:n ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi, hän sanoo ja viittaa esimerkiksi EU:n tuomioistuimen ratkaisuun, jossa Unkarin valtio joutui maksamaan vammaisetujen rajuista leikkauksista korvauksia vammaisille kansalaisilleen.
Eläkkeiden yhdistäminen ei ole ongelma, jos siirtymä on kivuton. Pidän kuitenkin maassaoloehdon pidentämistä täyden tuen saamiseksi eriarvoistavana. Erilaiset syyt kansan- ja takuueläkkeen saamiseen pitäisi huomioida päätöksenteossa.
vammainen nainen, 21-vuotias, Rovaniemi
Paluumuuttajan painajainen
Varsinais-Suomessa asuva 63-vuotias leskirouva lähti 25-vuotiaana Saksaan ja myöhemmin Yhdysvaltoihin, missä hän teki 30 vuoden uran kiinteistönhoitajana. Miehen kuolema sai hänet palaamaan Suomeen 57-vuotiaana.
– Ostin asunnon ja menin hoitoalan töihin. Kaikki sujui mukavasti.
Hän tiesi, ettei amerikanvuosilta kertynyt eläkettä, mutta hän kuvitteli työskentelevänsä Suomessa 70-vuotiaaksi.
Sitten kohtalo puuttui hänenkin elämäänsä.
– Vain parin vuoden kuluttua jouduin työttömäksi ja sairastuin. Verisyöpähoidoissa on käyty jo pari vuotta.
Hoitojen ajan hän sai määräaikaisesti työeläkettä, kansaneläkettä ja takuueläkettä yhteensä 992 euroa kuukaudessa.
Nyt hän saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.
Mutta eläkepäivät huolettavat.
– Jos takuueläke putoaisi uudistuksessa tuloista pois, olisi syötävä loput säästöt ja myytävä asunto, hän sanoo.
Leskirouva toivoo, että hallitus ottaisi huomioon paluumuuttajien tilanteen.
– Voihan joku sanoa, että olen tehnyt vääriä valintoja, mutta tietyssä vaiheessa mitään ei ole enää muutettavissa.
Yhdistämistä suunnittelemaan erillinen ryhmä?
Sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistetaan, että muutos voisi iskeä juuri edellä mainittuihin tapauksiin.
– Asumisaikavaade iskisi samalla lailla takuueläkkeenä myönnettyyn työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeeseen. Muutosta ei myöskään voisi ulottaa vain maahanmuuttajiin vaan myös paluumuuttajiin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa Siika-aho.
Näin sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen perusteli maaliskuussa eläkkeiden yhdistämistä.
Mahdollisen yhdistämisen aikatauluun on Siika-ahon mukaan vielä liian varhaista ottaa kantaa.
– Yhdistäminen vaatii laajaa selvittelyä. Hallitus saattaa esimerkiksi perustaa jo riihessä selvitysryhmän miettimään yhdistämistä seuraavia hallitusneuvotteluita silmällä pitäen.
En koskaan voi omistaa autoa, asuntoa, ja perheen hankkiminen on kaukainen asia. Koko loppuelämäni tulee olemaan hallituksen päätösten vallassa. Se on hyvin, hyvin pelottava asia.
vammainen nainen, 21-vuotias, Rovaniemi