- Veden hinnoissa on Suomessa suuria eroja, mutta valtio pitää sitä keskimäärin liian halpana.
- Asiantuntijoiden mukaan vesimaksuihin on tulossa lähivuosina tuntuvia korotuksia.
- Korotuksilla katetaan vesiverkostojen mittavia korjauksia ja varmistetaan veden laatu.
Veden hinnoissa on jopa yli kymmenkertaisia eroja vesilaitosten ja vesiosuuskuntien välillä eri puolilla maata.
Esimerkiksi omakotiasujan vesi- ja jätevesilaskussa se voi tarkoittaa useiden satojen tai jopa yli tuhannen euron eroa vuosilaskussa halvimman ja kalleimman välillä.
Hintaeroista huolimatta vesi on valtiovallan mielestä Suomessa keskimäärin liian halpaa. Asiantuntijoiden mukaan vesimaksuihin on luvassa isojakin korotuksia lähivuosina.
– Vesimaksujen on väistämättä noustava, jotta me pystymme pitämään vesihuollon tason laadukkaana, sanoo neuvotteleva virkamies Reetta Kuronen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Vertailu paljastaa erot
Erot veden hinnassa selviävät Suomen ympäristökeskuksen Veeti-tietokannasta, jonne sadat vedentoimittajat ovat lähettäneet tietoja taksoistaan.
Koska vesihuoltolaitokset painottavat hinnoittelussaan eri maksuja, ympäristökeskus on laskenut vertailuhinnan laitoksittain. Se mahdollistaa hintojen vertailun.
Vertailuhinnassa on huomioitu talous- ja jäteveden käyttömaksut, perusmaksut ja liittymismaksut. Vertailuhinnat ovat siis laskennallisia hintoja, eivät suoraan esimerkiksi veden käyttömaksuhintoja.
Oheisiin taulukoihin on koottu edullisimmat ja kalleimmat vertailuhinnat niistä vesilaitoksista ja vesiosuuskunnista, jotka ovat kirjanneet taksatietonsa tietokantaan viime vuodelta. Yli 400 eli noin 40 prosenttia vedentoimittajista ei ole ilmoittanut taksojaan, vaikka vesihuoltolaki niin edellyttää.
Suomessa on yhteensä yli tuhat vesilaitosta ja vesiosuuskuntaa. Vesilaitokset ovat pääosin kuntaomisteisia, kun taas osuuskuntien omistajia ovat jäsenet.
Vesi osuuskunnissa edullista
Taulukoihin on laskettu 150-neliöisen omakotitalon vertailuhinta. Koko maan keskiarvo on 8,98 euroa kuutiometriltä vettä. Pääkaupunkiseudun vesihuollosta vastaavan HSY:n vertailuhinta on 6,57 e/m3.
Keskimäärin edullisimmat hinnat ovat vesiosuuskunnilla. Vesiosuuskunnat ovat yleensä pieniä, yhden tai muutaman kylän vesitarpeisiin perustettuja ja toimivat lähinnä maaseudulla tai kaupunkien laita-alueilla.
Henkilöstöä niillä on äärimmäisen vähän ja monesti iso osa töistä tehdään talkoilla.
Palkkana on edullinen vesi.
Yksi edullisista on Orivedellä toimiva Eräjärven seudun vesiosuuskunta. Toimitusjohtaja Päivi Sillanpää sanoo, että talkoita ei heillä tehdä. Edullisuus selittyy muulla.
– Meillä ei ole henkilökuntaa kuin minä ja toinen henkilö. Kaikki työt ja palvelut hankitaan ostopalveluna, ja kalustoa ei ole sen enempää kuin pieni käsivarasto, Sillanpää kertoo.
Toimitusjohtaja Päivi Sillanpää kertoo videolla vesiosuuskuntansa hinnankorotuksista. Erot tasaantuvat
Vesihuolto-osuuskuntien joukossa on hintaviakin vedenmyyjiä.
Suomen vesihuolto-osuuskuntien puheenjohtaja Vesa Arvonen selittää kalliiden osuuskuntien hintavuutta niiden pitkäaikaisilla panostuksilla verkostojen huoltoon. Se maksaa ja näkyy myös hinnoissa.
Arvonen veikkaa, että hintaerot kalliiden ja edullisten välillä tasaantuvat, kun edullisimmat vesiosuuskunnat alkavat saneeraamaan putkistojaan nykyistä enemmän. Uusi vesihuoltolaki myös patistaa niitä siihen.
Tällöin ne joutuvat nostamaan hintojaan reippaasti, kun taas huoltoihin jo aiemmin panostaneille riittävät maltillisemmat korotukset.
Jätevesimaksu selittää eroja
Edullisen pään vesilaitoksetkin ovat vertailuhinnaltaan yleensä kalliimpia kuin vesiosuuskuntien hintavoittajat. Hintaero selittyy muun muassa sillä, että vesilaitokset huolehtivat yleensä myös jätevesistä. Niiden taksat sisältävät siis jätevesimaksun.
Monella vesiosuuskunnalla taas ei ole jätevesien viemäriverkostoa ollenkaan alueellaan, koska asukkailla on omat jätevesisäiliöt ja -kaivot pihoillaan. He toisin sanoen huolehtivat jätevesistään itse.
Vesilaitosten taksoihin vaikuttavat osaltaan myös tuloutukset laitosten omistajille eli yleensä kunnille. Uusi vesihuoltolaki suitsii tuloutusta siten, että maksuilla tulee kattaa vesihuollon kustannukset sekä uus- ja korjausinvestoinnit pitkälläkin aikavälillä. Näiden toteuduttua voi tulouttaa kohtuullisen tuoton omistajille.
Avaa kuvien katselu
Neuvotteleva virkamies Reetta Kuronen maa- ja metsätalousministeriöstä. Kuva: Jari Kovalainen / YleVesi on liian halpaa
Vesi on kuitenkin Suomessa kansainvälisesti katsoen halpaa.
– Meillä vesi on edullista suhteutettuna kotitalouden keskimääräisiin tuloihin ja edullisempaa kuin suuressa osassa Eurooppaa, Reetta Kuronen ministeriöstä sanoo.
Kurosen mukaan hintataso on liian matala.
– Voidaan jopa sanoa, että vesi on kestämättömän halpaa, koska monin paikoin veden hintaan ei ole laskettu sisään investointeja, mitä olisi tarpeen tehdä, huomauttaa Kuronen.
Maan vesilaitosten ja vesiosuuskuntien putkistot ovatkin paikoin huonossa kunnossa ja rahatilanne kuralla.
Vuoden alusta voimaan tullut vesihuoltolaki patistaa niitä petraamaan toimintavarmuutta ja taloudenpitoa nykyisestä.
– Jos me ei pidetä verkostoa kunnossa, putkirikkojen määrät kasvavat, mikä aiheuttaa riskejä talousveden laadulle ja katkoksia vedenjakeluun, Kuronen sanoo.
Jätevesiviemäreihin taas voi tulla vuotoja, mistä voi seurata ympäristön saastumista.
Avaa kuvien katselu
Vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Tuomo Hirtolahti ja toimitusjohtaja Päivi Sillanpää siirtävät vesiputkikerää parempaan paikkaan osuuskunnan varastolla Orivedellä. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Vesiverkostojen remontteja onkin edessä laajasti ympäri Suomea. Korjausrahan määrä pitäisi tuplata nykyisestä noin 400 miljoonasta eurosta vuodessa, koska vesilaitoksille on kertynyt paljon korjausvelkaa.
Se tarkoittaa, että kotitalouden tavallinen muutaman satasen vuosilasku kallistuu.
– On laitoksia, missä vesi on hyvinkin halpaa. Paikoitellen voi olla luvassa huomattaviakin korotuksia, Kuronen arvioi.
Perustietoa vesihuollosta voi katsoa tästä videosta.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.