Janakkalan ja Lopen rajalle Piilonsuon alueelle suunnitellaan jopa 120 hehtaarin kiertotalousaluetta.
Hanketta suunnittelee GRK Suomi Oy, ja alueelle sijoitettaisiin jätteiden käsittely- ja varastointikenttiä, pilaantuneiden maa-ainesten loppusijoitusta sekä tuhkaa, kuonia ja rakennusjätteitä käsitteleviä toimintoja. Suurimmassa vaihtoehdossa alueella käsiteltäisiin jopa 900 000 tonnia materiaaleja vuodessa.
Piilonsuolle kaavoitettu alue sijoittuu ekologisesti erittäin herkälle suoalueelle. Sen läpi kulkee ekologinen käytävä, joka yhdistää suojelualueita ja lajien elinympäristöjä sekä mahdollistaa lajien liikkumisen.
Lähellä sijaitsee useita luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueita sekä Saukonojan luonnonsuojelualue vain 500 metrin päässä.
Kiertotalous on tärkeää, mutta sitä ei pidä toteuttaa luonnon ja paikallisen elinympäristön kustannuksella.
Alueen läheisyydessä on myös herkkä Luulionlahti. Noin 100 metrin päässä sijaitsee valtion suojelualue, joka on kalasääsken ja kaulushaikaran elinaluetta. Lisäksi alueella esiintyy uhanalaisia sammal-, lepakko- ja sammakkolajeja sekä viitasammakko, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty.
Hanke sijoittuu hydrologisesti herkälle suoalueelle, jossa pohjaveden pinta on paikoin lähellä maanpintaa ja vedet virtaavat alapuolisiin vesistöihin. Rakentaminen muuttaa vesitaloutta, heikentää pohjaveden muodostumista ja lisää valumavesien kuormitusta.
Valuma-alueella sijaitsevat Saukonoja ja Alasjärvi, joka on tärkeä, mutta jo ennestään rehevöitynyt virkistysalue. Jos hule- ja suotovesien hallinta pettää, vaikutukset voivat ulottua laajalle. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä sadanta tekee vesienhallinnasta entistä haastavampaa.
Suot ovat yksi Suomen tärkeimmistä mutta uhanalaisimmista luontotyypeistä: ne sitovat hiiltä, puhdistavat vettä ja tasaavat tulvia. Piilonsuo on alkanut elpyä turpeennoston jälkeen, ja tällaiset alueet tulisi säilyttää ja ennallistaa, ei muuttaa jätteenkäsittelykeskuksiksi. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon ja ennallistamaan elinympäristöjä.
Hankkeen mittakaava näkyisi myös liikenteessä. Suuret materiaalivirrat lisäisivät raskasta liikennettä sekä melua, pölyä ja valosaastetta.
Kiertotalous on tärkeää, mutta sitä ei pidä toteuttaa luonnon ja paikallisen elinympäristön kustannuksella. Piilonsuon suoluontoa ei pidä uhrata hankkeelle, jonka ympäristöriskit ovat suuret, vaan vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on tarkasteltava.
Janakkalan kunta on sitoutunut hillitsemään luontokatoa ja turvaamaan lähiluonnon. Tämä edellyttää vastuullista päätöksentekoa myös Piilonsuon hankkeessa. Toteutuessaan hanke aiheuttaisi korvaamattomia luontotappioita, eikä sitä voida toteuttaa ilman merkittäviä haittoja.
Kuura Helanen ja Meri Peura kirjoittavat Janakkalan luonto ja ympäristö ry:n puolesta.