Silva Saarinen ja Niklas Anttila nappasivat viikonloppuna voitot kauden ensimmäisessä frisbeegolfin major-turnauksessa Yhdysvalloissa. Suomi on noussut aivan viimeisten vuosien aikana lajin toiseksi mahtimaaksi Yhdysvaltain ohella. Taustalla tehty vuosikymmenten työ kantaa nyt hedelmää, sanoo frisbeegolfin parissa pitkään toiminut Jussi Meresmaa.
– Me olemme tuoneet ammattitason lajikulttuuria tänne jo hyvin aikaisessa vaiheessa: maailman parhaita pelaajia ja huippukilpailuja – sen lisäksi meillä on yli 1100 suorituspaikkaa, Meresmaa sanoo.
Frisbeegolf oli vielä melko pienen piirin toimintaa Suomessa vuosituhannen alkupuolella. Meresmaa mainitsee pari käänteentekevää tapahtumaa, jotka käänsivät lajin kiinnostuksen selvään nousuun.
– Vuonna 2005 Suomessa järjestettiin ensimmäiset EM-kilpailut. Se oli ensimmäinen kerta, kun frisbeegolfin arvokisat saatiin lineaariseen televisioon.
– Vuosien varrella on tosi moni aktiiviharrastaja tai frisbeegolfyrittäjä tullut kertomaan, että se oli ensimmäinen kosketuspinta, eli silloin varmasti tapahtui jotain, Meresmaa toteaa.
Toinen käänteentekevä tapahtuma oli vuonna 2006, kun Suomen kamaralla heitettiin ensimmäinen ammattilaiskilpailu.
– Silloinen maailman paras pelaaja Ken Climo oli täällä mukana, Meresmaa muistelee.
Avaa kuvien katselu
Jussi Meresmaa on toiminut frisbeegolfin parissa 90-luvulta saakka. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle
Maailman huippuja on käynyt sen jälkeen Suomessa vuosittain heittämässä European open -kilpailussa. Alkuun yhdysvaltalaiset putsasivat yleensä palkintopöydän. Pikku hiljaa suomalaiset ovat nousseet haastamaan amerikkalaisia ja nyt suomalaisten nimet ovat usein koko joukon kärjessä.
– Kun minä tein ensimmäisen kansainvälisen tason radan ja kisan Suomeen, se oli liian vaikea suomalaisille. Mutta sitten kun näitä vaikeimpia ratoja on ruvennut tulemaan ympäri Suomea, on se pakottanut juniorit ja aloittelijat kehittymään. Se on tärkeä kehitysvaihe, Meresmaa pohtii.
Ruotsi ja Norja nousussa
Suomi on tällä hetkellä kiistatta frisbeegolfin mahtimaa. Tulevaisuuden näkymätkin ovat ruusuiset, sillä Suomessa on heittäjämassaa, josta huippuja nousee. Sen lisäksi nuorille on esikuvina aivan maailman parhaita heittäjiä. Yksi hyvä esimerkki on viime vuonna MM-hopeaa heittänyt Iida Lehtomäki, joka on tällä hetkellä vasta 16-vuotias.
Suomalaiset huippuheittäjät ovat tehneet kovan työn, että ovat nousseet maailman huipulle. Silti yksi syy suomalaisten menestykseen on myös kilpailun puute. Yhdysvaltojen ja Suomen lisäksi ammattilaiskiertueella on mukana muutama huippuheittäjä Baltiasta, mutta muuten vain kourallinen muiden maiden urheilijoita. Muutosta tähän on näköpiirissä, joskin hitaasti.
– Seuraavat maat, joilta voi odottaa menestystä, ovat Norja ja Ruotsi, Meresmaa osaa kertoa.
Norjassa rakennettiin viime vuonna peräti 113 uutta frisbeegolfrataa, kun Suomessa uusia tehtiin enää 31 uutta rataa. Ruotsissa uusia frisbeegolfratoja pystytettiin 73 kappaletta.
Avaa kuvien katselu
Silva Saarinen on noussut naisten puolella maailman rankingin kärkeen. Kuva: Jari Kärkkäinen/ Yle
Miten on muiden maiden laita? Kasvupotentiaalia olisi väkiluvun puolesta esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa. Laji ei kuitenkaan ole löytänyt vielä niille seuduille. Kiinassa ratoja on 16 kappaletta ja Intiassa yksi ainoa.
– Olen huomannut vuosien varrella, että frisbeegolf menestyy tietyillä vyöhykkeillä. Frisbeegolf on tällainen viileiden ja lauhkeiden alueiden laji. Kyllähän Yhdysvalloissakin suurin osa frisbeegolfin rata- ja harrastajamääristä on jossain muualla kuin niin sanotulla sunbeltillä, Meresmaa kertoo.
– Sitten mitä tulee populaatioon. Yleensä siellä, missä on paljon väkeä, maa on niin arvokasta tai sitä ei ole saatavilla, että silloin frisbeegolf on kyllä aika jonon viimeisenä.
Frisbeegolfradat ovat yleensä myös ilmaisia, minkä takia se ei ole kovin kannattavaa liiketoimintaa.
Suomella frisbeegolfissa sama asema kuin Norjalla hiihdossa
Kilpa- ja huippu-urheilun instituutin raportin mukaan frisbeegolf nousi Suomessa viime vuonna ensimmäistä kertaa miesten kymmenen suosituimman lajin joukkoon.
– Uskon, että ehkä ainoastaan Viro pääsee samaan. Ja jos laitetaan mittakaavaan, on Yhdysvalloissa frisbeegolf pientä verrattuna väkilukuun, vaikka siellä onkin eniten kisoja ja kaikki isoa, Meresmaa huomauttaa.
Avaa kuvien katselu
Niklas Anttilasta tuli viikonloppuna ensimmäinen major-turnauksen voittanut suomalainen miespelaaja. Kuva viime kesän MM-kisoista Nokialta. Kuva: Jussi Eskola/EPA
Suomessa järjestettiin viime vuonna MM-kilpailut, joita oli seuraamassa paikan päällä useita tuhansia ihmisiä, minkä lisäksi tapahtuma tavoitti Ylen kanavilla satoja tuhansia silmäpareja. Se oli hieno huipentuma Suomessa järjestettyjen 11 European open -turnauksien putkelle.
Tänä vuonna European open järjestetään ensimmäistä kertaa Suomen ulkopuolella, kun se kisataan Virossa. Ensi vuonna puolestaan Ruotsi toimii järjestäjämaana.
– Nyt kun frisbeegolfin kattojärjestö (PDGA) alkaa kierrättää tätä Euroopan major-turnausta, tulee se muuttamaan sitä, että muutkin (Suomen lisäksi) saavat merkittäviä kansainvälisiä ammattilaiskisoja.
Suomessa nähdään silti huippuluokan frisbeegolfia tulevinakin vuosina, sillä vuoden 2027 EM-kisat järjestetään Tampereella.
– Se on hyvä jatkumo menestykselle ja rakentaa taas siltaa tulevaisuuteen, Meresmaa iloitsee.
Avaa kuvien katselu
Iida Lehtomäki (vas.) heitti viime vuonna MM-hopeaa vasta 15-vuotiaana. Kuva: Jussi Eskola / EPA
Vuoden 2027 EM-kilpailuista voi odottaa suomalaisittain jättimenestystä, sillä suomalaiset lähes dominoivat kisoja, vaikka kaikki maailman parhaat ovat mukana.
– Jos pidetään hiihtokisat, me tiedetään, että norjalaisia on kympin sakissa viisi. Frisbeegolfkisoissa tiedetään puolestaan, että suomalaisia on kymmenen joukossa viisi. Ja menestys tuo kiinnostusta.
Frisbeegolfin ensimmäinen neljästä major-turnauksesta heitettiin Bedfordissa Yhdysvalloissa. Seuraava major-turnaus kisataan kesäkuun lopussa Tallinnassa. Kolmas major-turnaus on frisbeegolfin MM-kisat Detroitissa. Neljäs major-turnaus on Yhdysvaltain mestaruuskilpailu, jonka naiset pelaavat heinäkuussa ja miehet lokakuussa.
KORJATTU 14.4.2026 klo 9:53: Korjattu kuvatekstiin, että Niklas Anttilasta tuli viikonloppuna ensimmäinen major-turnauksen voittanut suomalainen miespelaaja, ei ensimmäinen pelaaja.