Kehomme on kuin elävä mosaiikki – sen pinnalla ja sisällä elää valtava määrä mikroskooppisia eliöitä, myös sieniä. Ihon pinnalta, suun ja sukupuolielinten limakalvoilta sekä suolistosta löytyy lukemattomia sienilajeja, joista osa on pysyviä kumppaneitamme ja osa vain ohimeneviä vieraita.
Viime vuosina tutkijat ovat alkaneet pohtia, voisivatko nämä sienet vaikuttaa terveyteemme vielä paljon laajemmin kuin olemme kuvitelleet – jopa aivoihimme ja käyttäytymiseemme.
Aivoihin asti harvoin – mutta joskus tuhoisin seurauksin
Lääkärit ovat jo pitkään tienneet, että sienet voivat aiheuttaa hengenvaarallisia aivotulehduksia. Tyypillisesti immuunijärjestelmä ja veri-aivoeste suojaavat meitä, mutta heikentyneen vastustuskyvyn omaavilla – esimerkiksi HIV-potilailla tai syöpähoitojen ja elinsiirtojen vuoksi – riski kasvaa.
Aspergillus- ja Cryptococcus-sienet voivat kulkeutua keuhkoista aivoihin, aiheuttaen jopa yli 90 prosentin kuolleisuuteen yltäviä infektioita. Myös suolistossa tavallisesti elävä Candida albicans voi päästä leviämään ja vapauttaa hermosoluja tuhoavia myrkkyjä.
Voisivatko sienet liittyä Alzheimerin tautiin?
Yhä useammat tutkijat epäilevät, että sienet ja muut mikrobit saattavat päästä aivoihin useammin kuin on aiemmin uskottu – ja jopa osallistua Alzheimerin taudin kehittymiseen.
Joissain tapauksissa potilailla, joilla oli diagnosoitu dementia, oireet helpottivat, kun he saivat mikrobeja vastaan suunnattua lääkitystä. Toiset tutkijat kuitenkin korostavat, että todisteet ovat vielä kiistanalaisia ja osa löydöksistä saattaa johtua näytteiden kontaminaatiosta.
Suolistosta aivoihin – käytöksen muokkaajat?
Sienten ei välttämättä tarvitse edes päästä aivoihin vaikuttaakseen niihin. Hiirikokeissa havaittiin, että Candida albicans -sienellä rikastetut eläimet olivat sosiaalisempia kuin muut. Ilmiön taustalla saattoi olla immuunijärjestelmän tuottamia molekyylejä, jotka kulkeutuivat verenkierron mukana aivoihin ja vaikuttivat hermosoluihin.
Ihmisten osalta vastaavia todisteita ei vielä ole, mutta tutkijat pitävät mahdollista, että myös sienet voisivat – kuten bakteerit – muokata käyttäytymistä ja mielenterveyttä. Joissakin tutkimuksissa on havaittu eroja suoliston sienilajistossa masennus- tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla potilailla.
Vasta alkua tutkimukselle
Tutkijat korostavat, että olemme vasta tutkimuksen alkumetreillä. On mahdollista, että sienet tukevat terveyttämme esimerkiksi vahvistamalla immuunipuolustusta ja auttamalla haavojen paranemisessa – mutta tietyissä olosuhteissa ne voivat myös kääntyä isäntäänsä vastaan.
Varmaa on ainakin se, että vaikka bakteerit ovat pitkään olleet tutkimuksen keskiössä, myös sienet ansaitsevat huomiota. Ne saattavat muokata terveyttämme ja jopa mieltämme enemmän kuin osaamme vielä kuvitella.
Lähde: Bbc