Suomalaiset kokevat, että hinnat nousevat paljon nopeammin kuin ne todellisuudessa kallistuvat. Tämä selittää ainakin osan talouden näkymättömästä jarrusta.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle
Syitä Suomen kituliaaseen talouskasvuun on jouduttu osin jopa arvailemaan. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander totesi syksyllä 2025, että kasvua hidastaa ”jokin tuntematon jarru”.
Tiistaina julkaistun inflaatiolukeman ja kuluttajien inflaatioarvion välinen ero voi Spolanderin mielestä selittää osan jarrumekanismista.
Kun suomalaiset kokevat, että heidän reaalitulonsa alenevat, niin halu kuluttaa vähenee.
Kokemus syntyy ennen tilastoa, ja viime kuukausien kokemukset ovat olleet kuluttajan kannalta karuja: lainarahan hinta hypähti historiallisen paljon kun Iranin sota alkoi, raakaöljyn kallistumista seurasi bensalitran hinnannousu yli kahden euron.
– Kuluttajien arvio hintojen nousuvauhdista on epäilemättä yksi selittäjä siinä, miksi kulutus kasvaa niin hitaasti. Muitakin selittäjiä on, ja on lopulta vaikea sanoa, kuinka suuren osan ylimitoitettu arvio inflaatiosta selittää kuluttajien varovaisuutta.
Nopean inflaation kokemus jäi päälle
Ero toteutuneen ja koetun inflaation välillä repesi vuoden 2022 aikana, sen jälkeen kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti edellisen energiakriisin.
Toteutunut inflaatio läheni silloin jo kymmenen prosentin vuosivauhtia.
– Tämä hyvin nopean inflaation kausi on suomalaisilla tuoreessa muistissa, se on ikään kuin jäänyt päälle.
Tällä hetkellä suomalaisten arvio hintojen nousuvauhdista on lähes viisi prosenttia vuodessa.
Inflaation kerrannaisvaikutusten ja hintavakaustavoitteen piirileikki
Iranin sota ja Hormuzinsalmen kautta kulkevien öljytankkerien jumittuminen Persianlahdelle näkyvät jo selvästi autoilijoille: bensalitra maksaa yli kaksi euroa.
Nykyinen energian hinnannousu ei toistaiseksi ole valunut palveluiden tai tavaroiden hintoihin. Inflaation kerrannaisvaikutukset eivät siis vielä näy.
Euroopan keskuspankissa EKP:ssä uskotaan, että euroalueen hinnat pysyvät vakaina, jos inflaatio euroalueella on noin kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Spolanderin mielestä ongelma monimutkaistuu, jos inflaatio-odotukset alkavat erkaantua tästä ns. hintavakausankkurista.
– Silloin keskuspankin pitäisi kiristää rahoitusoloja, nostaa korkoja, jotta inflaatio-odotukset palaisivat takaisin hintavakausankkurin lukemiin.
Markkinoilla odotetaan jo, että EKP nostaa korkoja lievästi vielä tämän vuoden aikana.
Valtiovarainministeriön arvio sisältyy talousennusteeseen, joka julkistetaan 30. huhtikuuta.