Duudsonit ovat myöhässä ja Mikkelin Kinolinnassa fanitapaamiseen tulleet nuoret pojat alkavat käydä levottomiksi. Osa porukasta parveilee salissa, aulassa ja singahtele välillä ulos kadulle. Paikalla olevat muutamat tytöt malttavat odottaa rauhallisemmin. Kaikkien kännykät ovat valmiina taltioimaan tärkeän kohtaamishetken.

Lopulta aulassa leviää helpottava tieto: Jarno (Laasala) ja Jarppi (Leppälä) on nähty Vuorikadulla kävelemässä kohti Kinolinnaa. Hetkeä myöhemmin ensimmäinen onnekas fani ryntää sisälle päässään uusi lippis, joka julistaa Duudsoneiden ilosanomaa.

Ristiinalainen Erika Skippari on tullut paikalle isänsä Eetu Skipparin yllättämänä.

– Erika mainitsi joskus tästä uudesta elokuvasta, että olis kiva nähdä. Nyt tuli hyvä sauma ja samalla osui fanitapaaminen tähän, iskä-Skippari kertoo.

Erika Skippari olisi toivonut erityisesti Jukka Hildénin tapaamista, mutta toteaa diplomaattisesti Jarnon ja Jarpin olevan yhtä lailla kiinnostavia.

– Oon fanittanut Duudsoneita siitä asti, kun sain oman puhelimen. Eli jostain 7-vuotiaasta lähtien, Erika Skippari sanoo.

Kolmantena porukassa oleva Santeri Särkkä kertoo seuranneensa Duudsoneiden edesottamuksia nuorempana, 10–15 vuotta sitten.

– Tämä uusi elokuva kyllä vähän yllätti. En olisi olettanut, että sellaista enää tulee, Särkkä sanoo.



Jaakko ja Juho Vauhkonen ottamassa selfietä Jarppi Leppälän kanssa. Taru Hokkanen

Kello käy. Duudson-kaksikko raapustaa yhä uusia ja uusia nimikirjoituksia teinien vaatteisiin, kenkiin ja kasvoihin. He poseeraavat käsittämättömällä kärsivällisyydellä kymmenissä ja sadoissa selfieissä innokkaiden seuraajiensa kanssa.

Äänimaailma Kinolinnan salissa muistuttaa energiajuomalla tankattua luokkaretkiryhmää Korkeasaaressa. Tunnelma on lievästi sanoen innokas.

– Onpa täällä hieno meininki. Mikä hieno vastaanotto. Paras koskaan, missään. Meille merkkaa tosi paljon se, että te ootte täällä paikalla, innostaa Laasala yleisöä.

– Aivan huikeen ihana vastaanotto. Niin kuin kotia olis tullu, komppaa Leppälä.



Juho Vauhkonen halusi Jarppi Leppälän nimikirjoituksen takkinsa rintamukseen. Taru Hokkanen

Isojen ja nöyrien kiitosten jälkeen tilaa on muutamille fanien kysymyksille. Ensimmäinen kysyjä haluaa tietää, miten Duudsoneilla oikein oli varaa tehdä kokonainen elokuva.

– Ei meillä oikein ollukkaan. Sen takiahan me kiitelläänki teitä, kun tulitte teatteriin, Leppälä sanoo.

Ja paljastaa ryhmän ottaneen alkujaan noin 600 000 euron riskin. Iso osa siitä suli pois yhteistyökumppaneiden myötä. Jotain jäi Duudsoneillekin.

– Sanotaan, että on meillä nyt ainakin 150 tonnia omaa rahaa kiinni tässä vielä.

Toinen kysyjä kysyy idiooteinta temppua, jonka Leppälä on elämänsä aikana tehnyt.

– Mähän olen tehnyt pelkästään fiksuja asioita elämässäni. Siisteintä ikinä oli se, kun Jukka laitto kivekset hiirenloukkuun.

Eikä ainoastaan kerran vaan kahdesti.

Avajaisviikonloppuna maaliskuussa Duudsonit-elokuva: Kotiinpaluu keräsi yli 14 000 katsojaa. Ryhmän ensimmäinen, 20 vuotta sitten ilmestynyt elokuva keräsi kaikkiaan reilut 32 000 katsojaa. Se raja on ainakin paukkunut jo jokin aika sitten.

Duudson-kaksikon mikkeliläisyleisölle antama ohje elokuvan katsomista varten on selkeä ja naurattaa paikalla olevia aikuisia.

– Jos tykkäätte elokuvasta, niin jakakaa someen ja pistäkää eteenpäin. Saadaan väkeä teattereihin, Laasala kehottaa.

– Ja jos ette tykkää jostain syystä, niin ootte hiljaa vaan sitten, jatkaa Leppälä.



Duudson-kaksikko Jarno Laasala ja Jarppi Leppälä osoitti hyvää pelisilmää kohdatessaan nuoria fanejaan Mikkelissä keskiviikkona. Taru Hokkanen

Ennen esityksen alkua salissa nähdään vielä pienimuotoinen teinimellakka, kun Laasala alkaa jakaa sponsorilta saatuja lahjakortteja.

– Leffan ytimessä on ystävyys, toisen hyväksyminen ja sellainen herkempi sanoma. Ja se on hienoa, että täällä on vähän aikuisempia paikalla myös, Laasala kertoo.

Leppälä muistuttaa vielä lopuksi, että unelmiaan kannattaa vaalia ja niiden eteen tehdä työtä.